Perussuomalaisten riidan TÖRKYVIESTIT Suomen ennätyskö?

KALEVI KANNUS

NÄIN matalaotsaista asen noitumista tuskin on nähty sitten SDP:n hajoamisen 1956.

TOISAALTA samana vuonna Veikko Vennamo erkaantui Maalaisliitossa; hävittyään Nivalan puoluekokouksessa V J Sukselaiselle puolueen puheenjohtajuudesta…

Suomessa koettiin suurlakko. Olin lähes läsnä noissa tapahtumissa 19-vuotiaana.

* * *

 

Keskustan ja perussuomalaisten edeltäjien tiet erkanivat 1950-luvulla.

Juha Sipilän hallituksen ytimen muodostavat puolueet, joiden juuret ovat tiukasti talonpoikaisessa Suomessa. Oli myös aika, jolloin keskustan ja perussuomalaisten edeltäjät ja oppi-isät mahtuivat samaan puolueeseen.

Suomen Keskusta oli vielä 1950-luvulla Maalaisliitto ja yksi Suomen politiikan voimakeskittymiä. Tuleva presidentti Urho Kekkonen (1900–1986) oli viiden hallituksen pääministeri, ja viimeiseen näistä pääsi toiseksi valtiovarainministeriksi myös Veikko Vennamo (1913–1997).

Kekkosen ja Vennamon välit olivat kiristyneet jo aiemmin varsinkin ulkopolitiikan osalta. Vennamo katsoi enemmän länteen, ja erityisesti suhtautumisessa Neuvostoliittoon ja Saksan liittotasavaltaan miesten näkemykset erosivat. Jännitteet kasvoivat entisestään Kekkosen tultua valituksi presidentiksi alkuvuonna 1956.

Maalaisliitto juhli 50-vuotista taivaltaan heinäkuussa 1956 Nivalan puoluekokouksessa. Vennamon vaikutuspiiriin oli alkanut kerääntyä muun muassa asutustilallisia ja pienviljelijöitä, ja 15. heinäkuuta 1956 hän mittauttikin kannatuksensa Maalaisliiton puheenjohtajavaalissa.

V.J. Sukselainen pysyi Maalaisliiton johdossa 1956 Veikko Vennamon kampeamisyrityksestä huolimatta.

Vennamo ei tuona heinäkuisena sunnuntaina kyennyt horjuttamaan V.J. Sukselaisen uudelleenvalintaa. Sukselainen sai puheenjohtajavaalissa 627 ääntä, mutta Vennamon saamat 101 ääntä kertoivat kuitenkin hänen ajatuksilleen löytyvän tukea.

Maalaisliitossa Vennamo ajautui kuitenkin yhä enemmän poliittiseen paitsioon. Väistämättömän ollessa edessä Vennamo alkoi perustaa omaa puoluetta, ja helmikuussa 1959 syntyikin Suomen Pientalonpoikien Puolue (SPP), Suomen Maaseudun Puolueen (SMP) ja Perussuomalaisten edeltäjä.

SMP:ksi puolue muuttui vuonna 1966. Hallitusovet puolueelle aukenivat kuitenkin lopulta vasta vuonna 1983. Samassa Kalevi Sorsan neljännessä hallituksessa oli mukana myös vanha kiistakumppani keskusta. Tuolloin SMP:n johdossa oli jo Veikko Vennamon poika Pekka, joka yhdessä Urpo Leppäsen kanssa sai SMP:n ensimmäiset ministerinsalkut. Pekka Vennamo oli myös vuosina 1987–1990 ainoana SMP:n ministerinä Harri Holkerin hallituksessa.

1990-luvulla SMP oli sisäisten riitojen repimä puolue, jonka eduskuntaryhmäkin pilkkoutui omiksi pieniksi ryhmikseen. Vuoden 1995 eduskuntavaaleissa SMP:n ehdokkaista vain Raimo Vistbacka pääsi eduskuntaan. Samana keväänä puolueella oli edessään konkurssi.

SMP:n viimeinen puoluesihteeri oli nuori Timo Soini. Perussuomalaiset syntyikin puolueena SMP:n raunioille. Soini oli ensin uuden puolueen puoluesihteeri ja vuodesta 1997 alkaen puheenjohtaja.

Lähde: Kansallisbibliografia

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *