Suomi hyväksyi Maastrichtin sopimuksen jo 1992

Arkistosta 28.2.2014
 

 

Vaiettua totuutta putkahteli esille Yle Radio 1 Ykkösaamussa 28.2.2014:
http://areena.yle.fi/radio/2193595
 
Erkki Liikanen on toimittaja Jari Korkin haastattelussa kohdasta 23.40 lähtien. Linkki Ylen areenaan alempana. Korkki aloittaa haastattelun kertomalla, että Suomi hyväksyi Maastrichtin sopimuksen maaliskuussa 1992.
 
Liikanen jatkaa, että jäseneksi pyrkivän pitää hyväksyä laki ja oikeus, se on lähtökohta.
 
Missä on muualla on kerrottu, että Suomi hyväksyi Maastrichtin sopimuksen jo maaliskuussa 1992?
 
Vastaus löytyy Eduskunnan pöytäkirjasta 16.3.1992 sivulta 480, jossa pääministeri Esko Aho sanoo:
 
”Integraatio on edistynyt ja edennyt Euroopan yhteisössä vaiheittain syventyen ja laajentuen.
Maastrichtin sopimuksella jäsenmaat kehittivät yhteisöä uuteen vaiheeseen kohti taloudellista ja poliittista unionia. Pyrkiessään EY:n jäseneksi Suomi on valmis hyväksymään yhteisön nykyisen säännöstön, Maastrichtin sopimuksen sisällön ja Euroopan unionin päämäärän.”

 
Keskeinen EY-neuvottelija Antti Kuosmanen kertoo hätäisesti pois myynnistä vedetyssä EU-kirjassaan ”Suomen tie EU:n jäseneksi” luvussa ”1.5. Jäsenyys tavoitteeksi”, sivulla 16:
 
” Pääministeri Ahon puhe eduskunnalle 16.3.1992 tiedonannon johdosta käydyn keskustelun aluksi oli yksi jäsenyysprosessin virstanpylväitä. Sitä ei ollut suunnattu vain eduskunnalle, vaan mitä suurimmassa määrin myös tuleville neuvottelukumppaneille EY:ssä. Siinä viestittiin, että Suomi jäsenyyttä hakiessaan hyväksyi Maastrichtin sopimuksen samoin kuin EY:n ”acquis’n” ja ”finalite politique’n” (näiden termien sisällöstä tulee enemmän puhetta tuonnempana).”
 
Kuosmanen määrittelee kirjassaan kyseisen termistön. Luvussa ”Arki alkaa – screening”, sivulla 27 Kuosmanen kirjoittaa:
 
”Avausistunnossa alkoi jäsenyysneuvottelujen arki. Niiden ensimmäinen vaihe oli EY:n acquis’n tutkinta eli ”screening”.
Acquis-sanasta en ole nähnyt kunnollista käännöstä mihinkään muihin kieliin, enkä varsinkaan suomeen. Se on partisiipin perfektimuoto ranskan kielen verbistä ”acquerir”, saavuttaa. Kyse on siis kaikesta siitä, mitä EY ja sittemmin EU on saavuttanut.”

 
Mitä acquis tarkoittaa EU-lainsäädännössä?
 
Vastaus löytyy erittäin hyvin ilmaistuna sivustolta: http://europa.eu/legislation_summaries/glossary/community_acquis_fi.htm
 
Acquis communautaire
 
Acquis communautaire eli yhteisön säännöstö on yhteiset oikeudet ja velvollisuudet sisältävä oikeusperusta, joka sitoo kaikkia Euroopan unionin jäsenvaltioita yhteisesti. Jatkuvasti kehittyvään acquis communautaire en kuuluu:
 
– perussopimusten sisältö, periaatteet ja poliittiset tavoitteet
– perussopimusten nojalla hyväksytty lainsäädäntö ja EY:n tuomioistuimen oikeuskäytäntö
– unionin toimialalla hyväksytyt julistukset ja päätöslauselmat
– yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvät asiakirjat
– oikeus- ja sisäasioita koskevat asiakirjat
– yhteisön tekemät kansainväliset sopimukset sekä jäsenvaltioiden unioniasioissa keskenään tekemät sopimukset.
 
Euroopan unionin jäsenyyttä hakeneiden maiden on hyväksyttävä acquis communautaire ennen kuin ne liittyvät unioniin. Poikkeukset acquis communautairen soveltamisesta ovat mahdollisia ainoastaan poikkeusoloissa, ja ne ovat laajuudeltaan rajoitettuja. Integroituakseen unioniin ehdokasmaiden on siirrettävä acquis communautaire osaksi kansallista lainsäädäntöään ja sitä on sovellettava heti liittymisestä lähtien.”

 
Finalite politique tarkoittaa yhteisön (EU:n) lopullisia päämääriä. Antti Kuosmanen määrittelee ”Finalite politiquen” luvussa ”3.1. Komission lausunto” sivulla 23 tällaisessa yhteydessä:
 
”Vielä vuonna 1992 kylmän sodan muovaamat käsitykset Suomesta ja sen asemasta vaikuttivat pinnan alla monien mielipiteisiin. Tämä täytyi nähdä myös EY:n omassa piirissä käydyn, sen tulevaisuutta eli ”poliittista finaliteettia” koskevan keskustelun taustaa vasten. Tietynlainen puolueettomuuden vierastaminen oli varsin yleistä niiden keskuudessa, jotka haaveilivat tulevalle Euroopalle merkittävää ulko- ja turvallisuuspoliittista identiteettiä, eritoten myös sotilaallista.”
 
Liikanen kertoo haastattelun kohdassa 25.38, että Suomi jätti hakemuksen helmikuussa 1992.
Tämäkään ei ole virallinen tieto, vaan totuuden lipsahtaminen julkisuuteen, sillä media kertoi 18.3.1992, että eduskunta hyväksyi jäsenyyshakemuksen jättämisen selvin numeroin.
 
Tosiassa eduskunnassa oli tuolloin demareiden kirjoittama äänestysnäytelmä, jossa vastaan äänestäneet kansanedustajat joutuivat painamaan tyhjää.
 
Mitä äänestysnäytelmän taustalla oli?
 
Presidentti Koivisto määräsi Hallitusmuodon 33 §:n mukaan ulkopolitiikasta. Koivisto halusi jättää hakemuksen, mutta päätöksenteko piti parlamentarisoida. Mutta koska eduskunta ei voi antaa epäluottamusta presidentille, piti hallitus iltakoulukokouksen 27.2.1992, jonka jälkeen hakemuspaperit lähetettiin erikoispostina puheenjohtajamaa Portugalin ulkoministerille jo samana iltana.
 
Iltakoulun kokouspöytäkirjan liitteenä on Ulkoministeriön salainen muistio.
 
Liikasen haastattelu toi esille vaiettuja asioita.
 
Kysymyksessä on valtiopetos, sillä haastattelun ja em. EU-legislation-sivuston perusteella Suomesta tuli EU:n jäsen jo maaliskuussa 1992.
 
Lukekaapa uudelleen EU-legislation-sivuston acquisen määrittely
http://europa.eu/legislation_summaries/glossary/community_acquis_fi.htm
 
Tässä Liikasen haastattelun osoite:
http://areena.yle.fi/radio/2193595

 
Kuvaruutuun ilmestyy teksti:
 
Mitä Venäjä aikoo Ukrainan suhteen?
 
Ukrainassa pelko Venäjän sotilaallisesta puuttumisesta kasvaa. Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kivinen pohtii mitä Venäjä haluaa. Mepit Liisa Jaakonsaari ja Anneli Jäätteenmäki arvioivat tilannetta ja Ukrainan tarvitsemaa tukea. Suomen EU-jäsenyysneuvotteluista on 20 vuotta. Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen kertoo niihin liittyvästä epävarmuudesta.
 
Hiirellä pääsee siirtymään Liikasen haastatteluun niin, ettei Yle Radio 1:n Ykkösaamulähetystä tarvitse kuunnella alusta asti.
 
Oleelliset kohdat ovat haastattelun alussa kohdassa 23.40 ja jäsenyyshakemus kohdassa 25.38.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *