Konklaavistako kansalliseen kovaan korruptioon?

TEKIKÖ KOIVISTO VALTIOPETOKSEN NS. KOIVISTON KONKLAAVISSA?
 
Jorma Jaakkola kertoo, että Suomen presidentti Mauno Koivisto teki ns. Koiviston konklaavissa eli oikeuspoliittisessa seminaarissa 26.03.1992 valtiopetoksen!
 
Väite valtiopetoksesta, joka ei vanhene koskaan, on kova. Muistisairas Koivisto ei sitä enää ymmärtäne tai sitten hän ei välitä aiheesta mitään.
 
Jorma Jaakkola on paljon tutkinut ns. pankkikriisiä yhdessä Kjeld eli Kelle Möllerin kanssa. Sitä on tutkinut ja siihen on kantaa paljon ottanut myös Velallisten Tuki ry tiedottaja ja oikeustaistelija Hilkka Laikko.
 
Jaakkola sanoo, ettei hän kritisoi EU:ta, vaan Suomen oman valtiojohdon ETA-, EY- ja EU-päätöksentekoa.
 
Hän kertoo, että – Oma tutkimukseni alkoi joulukuussa 1999 salaisesta EMU-varaumapöytäkirjasta, josta sain otteen ennen kuin Korkein hallinto-oikeus teki valtiopetokselliseen toimintaan ryhtyneitä suojelevan salaamisratkaisunsa. Valtionhallinnon päätösten julkisuus on demokratian perusta. Salailu kuluu diktatuuriin.
 
Jaakkola sanoo, että ns. pankkikriisi on vain sivujuonne Suomen perustuslain ETA-, EY- ja EU-mukauttamisessa. – Suomen alkuperäinen perustuslaki oli maailman modernein todellisen demokratian ja yhteiskunnallisen vakauden takaajana. Kyseiset perustuslain pykälät olivat kuitenkin ongelmallisena esteenä jo ETA-jäsenyydelle.
 
Hän myös sanoo, että – Jotta perustuslain EY-mukautus saatiin operoitua, tarvittiin tarkoituksella – vahvalla markalla – tehty lama.
 
Jorma Jaakkola tuo mielenkiintoisen näkökulman esille sanoessaan, että – Varsinaisesta pankkikriisistä ei vielä kesäkuussa 1991 puhuttu mitään, … Mutta ETA-direktiivin mukaan pankkien oli täytettävä 8 prosentin vakavaraisuus.
 
Jaakkola kertoo, että Koivisto asettautui tuomioistuinlaitoksen yläpuolelle jo ennen ns. Koiviston konklaavia.
 
Koivisto oli esittänyt korkeimman oikeuden presidentti Olavi Heinoselle toivomuksen, että KKO tekee Tampereen Aluesäästöpankin yksipuolista koronnostoa koskevassa oikeuskäsittelyssä pankin edun mukaisen ratkaisun. Heinonen ei totellut Koivistoa.
 
Koivisto arvosteli korkopäätöstä, vaikka KKO oli lausunut, että yksipuolinen koronnosto ei ollut mahdollinen. Yksikään taho ei puolustanut Heinosta ns. Koiviston konklaavissa.
 
Jaakkola sanoo, että – Presidentin vaikuttaminen korkeimman oikeuden ratkaisuun on jo toivomuksena valtiopetos. Etusijalla on, että presidentti noudattaa perustuslakia, joka on säädetty kaikkien kansalaisten turvaksi.
 
Jaakkolan mielestä Suomi lakkasi ns. Koiviston konklaavissa olemasta oikeusvaltio, koska Hallitusmuodon 2 §:ään oli kirjoitettu vallan kolmijako. Sitä ei tässä noudatettu.
 
Hänen mukaansa: – Olen skeptinen lamavelkaisten asemaa korjaavan lainsäädännön toteutumiseen, koska euro-alueella pukkaa uutta pankkikriisiä … Ainoa keino on kansannousu Suomessa tapahtuneiden valtiopetosten vaatimiseksi oikeuskäsittelyyn.
 
Loppukaneettinaan Jorma Jaakkola sanoo: – Oma raha ja Suomen Pankin keskuspankkirahoitus on ratkaisu Suomen pelastamiseen.
 
Lue lisää aiheesta Pro Karelian internet-sivuilta tai Karjalan Kuvalehdestä 01/2017, joka julkaistaan 02.03.2017 tai ota yhteys allekirjoittaneeseen.
 
VEIKKO SAKSI
 
Internet-sivut: www.karjalankuvalehti.fi

7 vastausta artikkeliin ”Konklaavistako kansalliseen kovaan korruptioon?”

  1. Edellisissä on väite: ”Koivisto oli esittänyt korkeimman oikeuden presidentti Olavi Heinoselle toivomuksen, että KKO tekee Tampereen Aluesäästöpankin yksipuolista koronnostoa koskevassa oikeuskäsittelyssä pankin edun mukaisen ratkaisun. Heinonen ei totellut Koivistoa.” Onko väite Jorma Jaakkolan…kenellä on esittää näyttöä tästä? Tämä näyttö johtaa Koiviston valtakunnanoikeuteen, olkoon aivot jo pehmenneet tai ei….kyseessä on yhtä miestä suurempi asia.

  2. Järki käteen Pekka. Suurin osa rakenteista remontoitiin EU:n vuoksi, * Ulkoministeriön arkistosta löytyvästä neuvottelutavoitemuistiosta käy ilmi,. että EU-liittymissopimukseen luvatut tulevat suurkunnat suunniteltiin sisäasiainministeriössä jo vuonna 1992. Sisäasiainministerinä toimi tuolloin Mauri Pekkarinen
    Näin kirjoittaa Sven-Olof Jakobsson Kokkolasta Keskipohjanmaa -lehdessä (11.9.2011) ja jatkaa:
    Moni varmaan ihmettelee käynnissä olevaa kuntaliitoshysteriaa, ja ehkä myös tapaa, jolla päättäjämme kohtelevat meitä. Perustellen kuntaliitoksia taloustilanteen parantumisilla, jättävät he kertomatta, että Suomen EU-neuvotteluihin kuului velvoitteena suunnitella aluejakojärjestelmä, eli niin kutsuttu NUTS-jako, jonka viimeisiä vaiheita nyt toteutetaan.
    Onko siis nykyisessä kuntien talousahdingossa kysymys EU:n aluehallinnon pakkototeuttamisesta? Eli, ovatko Suomen kuntataloudet tarkoituksella saatettu kestämättömään tilaan, koska kuntaliitokset eivät vapaaehtoisesti onnistu? Suurkunnista kun ei ole apua kuntalaisten peruspalveluiden takaamiseen.
    * http://www.promerit.net/2011/09/kuntajuttu/

  3. MIKÄ olis Pekka Pietilän ehdotus ”puoluepopulaatioksi” ja kansanvallan käytännöksi, jotta SUOMI olisi kansallisesti vahva?
    * Venäjän malliko, jossa presidentin poliittiset kilpailijat likvitoidaan vankilaan tai henki pois?
    * Vai valitsemalla diktaattori presidentiksi, niin kuin Amerikassa?

    Slogan: ”Kyllä kansa tietää”. Tietääkö oikeasti? Olet Pekka kansanääni. Entäs jos olet väärässä?

    1. Käytännössä ei voida 1991 -1995 lamasta syyllistää vain yhtä puoluetta. Järjestelyt alkoivat 1980-luvun puolivälissä Harri Holkerin hallituksen ”hallitun rakennemuutoksen” nimisenä järjestelynä Euroopan Unioniin liittymisen valmisteluina; alkoivat salaisten työryhmien neuvottelut.
      On kovin yksinkertaista puhua jostakin ”demarihaihattelusta”, kun tavoitteet asettivat vuorineuvokset ja tuskin siinä joukossa oli kenelläkään demari-jäsenkirjaa. Tässä valaistusta E-kirjana ilmaiseksi https://kirja.elisa.fi/ekirja/laman-ja-rahan-pelurit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *