Miljonääristä rutiköyhäksi

Näin isänmaa kohtelee… Kohtuuttomuuden huippu?
 
Sairaalabakteeri tarttui. Edunvalvonta petti. Ulosotto iski. Nyt Suolahdessa asuva ex-miljonääri on puilla paljailla.

 

Kaupungin pienissä vuokraluukuissa asuu monia yksinäisiä, elämän kaltoin kohtelemia. Kaikilla on oma tarinansa. Olavi Silvennoisen tarina poikkeaa tavanomaisesta. Kun Silvennoinen, nyt 82-vuotias vanhus, muutti Suolahteen muutama vuosi sitten, kaupunki sai asukkaakseen varakkaan, arvokkaan herran.
 
– Minulla oli parhaimmillaan 99 tilaa, hehtaareja oli yli 3000. Olin Suomen suurin metsänomistaja, muistelee Silvennoinen 70-luvun loppua.
 
80-luvulla Silvennoinen vaihtoi alaa ja alkoi sijoittaa taiteeseen. Hän hankki muun muassa Helene Schjerfbeckin Äitini -teoksen ja myi sen 90-luvun puolivälissä pankinjohtaja Jaakko Lassilalle 1,5 miljoonalla markalla.
 
Jos tuo taulu, nyttemmin arvoltaan moninkertaistunut, olisi jäänyt myymättä, Silvennoisella ei olisi nyt hädän päivää. Mutta eihän toimelias yrittäjä osannut kuvitellakaan, että 20 vuotta myöhemmin miljonääristä tulisikin köyhä kuin kirkonrotta.
 
UNELMA KUNNIALLISESTA vanhuudesta eli, vaikka sairaudet alkoivat vaivata. Vaimokin kuoli. Onneksi oli tuttu mies edunvalvojana. Ja iso määrä taideaarteita yhä tallessa. Elämänsä mittaan Silvennoinen on asunut useilla paikkakunnilla muun muassa Keski-Suomessa ja Savossa. Vuonna 2011 koti oli järven rannalla Konnevedellä, mutta vaivojen vuoksi oman talon pitäminen kävi hankalaksi.
 
Silvennoinen myi talon 300 000 eurolla ja päätti sijoittaa rahat osakkeisiin. Vuonna 2011 hän osti puoliksi lainarahalla kuusi 86-neliön asuntoa taloyhtiöstä Suolahdesta.
 
Neljä osaketta hän päätti pistää vuokralle. Yhteen hän muuttaisi itse. Kuudes oli varattu taidekokoelmalle. Vuokratuloilla ja taidekaupalla Silvennoinen kuvitteli pärjäävänsä loppuelämänsä.
 
MUTTA SITTEN alkoi painajainen. Silvennoinen joutui sydänkohtauksen vuoksi sairaalaan. Samalla edunvalvojana toiminut luottomies osoittautuikin epäluotettavaksi asiainhoitajaksi.
 
– Sitten sain yhteiskunnalta lahjaksi sairaalabakteerin.
 
Silvennoinen makasi sairaalassa lääketokkurassa, 20 senttiä pitkä haava auki.
 
– Lääkäri sanoi, että jalka joudutaan ehkä amputoimaan polven yläpuolelta. Olin aivan kauhuissani ja lääkkeistä sekaisin.
 
Laskut kasaantuivat. Sairas, yksin jäänyt mies ei kyennyt hoitamaan asioitaan kunnolla 1,5 vuoteen. Muutama taho oli sentään kiinnostunut vanhuksesta: taloyhtiö, pankki ja ulosottomies. Pian ei ollut enää osakkeita.
 
SILVENNOISELLA OLI teoriassa vielä mahdollisuus myydä omaisuuttaan. Heikossa kunnossa ollut vanhus ei kuitenkaan kyennyt kaupantekoon. Niinpä ulosottomies pisti tavarat kaupaksi.
 
– Kokoelman arvo oli noin 250 000 euroa, mutta kaikki myytiin 20 000:lla.
 
Velat jäivät maksamatta. Valitus käräjäoikeuteenkin lähti myöhässä. Mitään ei ollut enää tehtävissä.
 
Lopulta, viime joulun alla, tuli häätö. Sairaalassa taas ollut Silvennoinen kannettiin paareilla kotiin juuri samalla hetkellä, kun viranomaiset olivat paikalla.
 
– He käskivät minut pois kodistani. Poliisit ja ambulanssimies kantoivat minut takaisin ambulanssiin toisesta kerroksesta alas. Välillä minua vedettiin lattiaa pitkin.
 
YHTEISKUNNAN turvaverkosta läpi mätkähtänyt Silvennoinen on nyt syystäkin katkera. Elämäntyö on mennyt. Jäljellä on vain halvasti kalustettu vuokrakämppä, läjä vaatteita ja jokunen muu henkilökohtainen tavara.
 
– Maksoin yhteiskunnalle veroja miljoonia markkoja, ja nyt yhteiskunta varasti minulta kaiken. Ikinä ennen minulta ei ollut jäänyt mitään maksamatta. Sanotaan, että vastoinkäymiset vahvistavat henkistä kypsymistä. Kiitos Luojalle, mutta minulle kyllä riittää jo tämä kypsyminen, Silvennoinen sanoo
 
Lähde: http://aksa.fi/kaikki-meni-ex-miljonaari-on-nyt-puilla-paljailla/

4 vastausta artikkeliin ”Miljonääristä rutiköyhäksi”

  1. Edelleen voudit myyvät pilkkahinnalla ja täysin lainvastaisesti omaisuuksia ja väittää tekevänsä tulosta. Todellisuudessa koko ulosottojärjestelmä tekee helkkarinmoista tappiota, koko Suomen valtiolle ja useaa eri kautta.

  2. Tuohon aikaan sai vouti myydä pilkkahinnalla toisen omaisuuden. SSPllä oli kiire saada velat valtion maksettavaksi ja siksi velallisen omaisuus myytiin millä sattui. Eräs kiinteistö, joka oli 600.000 mk arvoinen, myytiin 1000 mk:lla.

    1. Muistatko Martti, kuka sanoi, että ”säästöpankit saa mennä”.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *