Se oli yhtä tulihelvettiä

Tohtoriopiskelija Tarja Lappalainen on jälleen kirjoittanut uuden kirjan: Se oli yhtä tulihelvettiä – talvi- ja jatkosodan kasvot.
 

Hän sanoo, että ”Neuvostoliiton hirmuhallitsija Josif Stalin halusi niellä kerta kaikkisesti Suomen osaksi omaa imperiumiaan”.
 

Tätä kirjaansa varten Tarja Lappalainen on haastatellut mm. Hannes Hynöstä, Eeri Hyrkköä, Veikko Juvosta, Heikki A Reenpäätä, Antti Henttosta, Kosti Candea ja lotta Aura Aumoa. Lisäksi hän on haastatellut useita asiantuntijoita.
 

Kirja alkaa Helsingin pommituksilla, joiden estämiseen Heikki A Reenpää osallistui. Hän lähti armeijaan jo 17-vuotiaana vapaaehtoisena ja oli tällä sotaretkellä peräti viisi vuotta.
 

Stalin antoi vuonna 1944 käskyn aloittaa Helsingin pommitukset syöstäkseen pääkaupungin tulimereksi ja täyteen kaaokseen. Pommitusten tavoitteena oli murtaa suomalaisten puolustustahto ja pakottaa suomalaiset rauhaan.
 

Helsingin ilmatorjunnassa Reenpää toimi Ilmatorjuntarykmentti 1. keskuspuolustuksessa luutnanttina. Torjuntapäällikkönä oli kapteeni Aake Pesonen.
 

Ilmapuolustuksen huikea saavutus oli se, että tehokas sulkutuli pelasti Helsingin kaupungin pahoilta tuhoilta helmikuussa 1944.

Kolme suurta eli Winston Churchill, Franklin D Roosevelt ja Josif Stalin koettivat irrottaa syksyllä 1943 Suomen Saksan liittolaisuudesta ja pakottaa maan suostumaan Neuvostoliiton rauhanehtoihin. Tämä tarkoitti ehdoitta antautumista. Stalinin mukaan se kävi helpoiten tuhoamalla koko Helsinki.
 

Suomi sai onnekseen Saksasta mm. salaisia kauko- ja lähitaistelututkia, jotka sijoitettiin Helsingin ympärille. Ne muodostivat sulkujärjestelmän, jonka tarkoituksena oli pitää vihollisen pommilaivueet kaupungin ulkopuolella.
 

Patteristojen tykit ampuivat näitä sulkuja todella runsaasti ja ne ulottuivat 200 metristä 9 kilometrin korkeuteen. Sulut pelästyttivät vihollislaivueet ja ne useimmiten käänsivät kurssinsa tai pudottivat pomminsa mereen.
 

Saatiin Saksasta Messerschmittejä avuksi 12 kappaletta. Ne olivat sangen tarpeellisia yöhävittäjiä.
 

Valvontakomission puheenjohtaja, kenraalieversti Andrei Zhdanov hieroi tyytyväisenä käsiään odottaen näkevänsä raunioita joka puolella kaupunkia. Hämmästys oli suuri, kun hän näki, miten vähän pommihyökkäykset olivat vahingoittaneet Helsinkiä.
 

Heikki A Reenpää vertaa Helsingin torjuntavoittoa Tali-Ihantalan ratkaisutaisteluihin. Kuten hän sanoo, ”Niin käsittämättömän suurella koneistolla puna-armeija jyräsi, ja niin käsittämättömällä tavalla pieni Suomi laittoi hanttiin”.

 

Tarja Lappalainen kertoo kirjassaan yksityiskohtaisemmin Helsingin ilmatorjunnasta ja monesta muustakin asiasta. Lisätietoja Tarja Lappalaiselta ja hänen kirjastaan sekä Karjalan Kuvalehdestä 04/2016.
 

Lisää/poista listalta: Webmaster
Tai internet-sivut: www.karjalankuvalehti.fi
 

Lisätiedot: Veikko Saksi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *