Tammikuun kihlaus unohtumassa

KK-pesäke 100m ryssistä 5 km Lemetistä pohjoiseen.

Tammikuun kihlaukseksi nimitetään tammikuun 23. päivänä 1940 julkaistua SAK:n ja työnantajia edustaneen STK:n yhteistä julkilausumaa. Se oli ensimmäinen askel asennemuutoksessa, jossa työnantajat tunnustivat ammattiyhdistysliikkeen sopimuskumppaniksi.

Tämä työmarkkinatermi liittyy omaan elämänkaareeni ainakin kahdella tavalla;
1 Isäni menetti henkensä talvisodassa 15. helmikuuta 1940 Karjalan kannaksella – 24 -vuotiaana.
2.Perusta omalle työuralleni teknisten toimihenkilöiden ammattiliitossa oli työnantajien ja palkansaajien neuvottelu- ja sopimusjulistuksesta vuosikymmeniä sitten.

Työehtosopimuksia oli tehty 1920-luvulta alkaen muun muassa kirjapainoalalla ja osuuskaupoissa.

– Tammikuun kihlauksen jälkeen palkkaneuvottelut yleistyivät, mutta edelleen työnantajat määräsivät yksipuolisesti palkoista, jos yhteisymmärrykseen ei päästy.

Sodan aikana työnantajaliittojen ja ammattiliittojen neuvottelusuhteet vakiintuivat. Tämä avasi tietä nykyiselle työehtosopimustoiminnalle, jossa työehdoista neuvotellaan työntekijä- ja työnantajaliittojen kesken.

Talvisota on se alkuperäinen kipupiste…

… jonka olemassaolon unohtamisen on katsottu palvelleen parhaiten ulkopoliittisia ja taloudellisia intressejämme, mutta inhimillisesti ottaen kyseessä on kansamme sielun syvästi haavoittanut kansallinen yli sukupolvien vaikuttava trauma. Talvisota uhrivalmiine sankareineen on kuitenkin samalla noussut kansallismyytin asemaan ja siitä on kirjoitettu varmaan satojatuhansia sivuja, tehty elokuvia ja dokumentteja.

Kaiken taustalla on jollain tavoin aistittavissa edelleenkin suuri vaikeneminen, pakkohiljaisuus. Moni nuorempi tai Suomen historiasta kiinnostumaton myös ajattelee, että eikö olisi jo aika jättää menneet. Näin pitkä aika sitten sattuneista tapahtumista on turhaa enää yrittää kaivaa esiin uutta. Onko todellakin näin?

Kansaa, joka menettää muistinsa .. ei ole olemassa:
kts. TALVI- ja JATKOSODAN KIISTETTY HISTORIA.
Suomen kohtalonvuodet määräävät yhteiskuntamme kehityksen aina nykyaikaan asti.
26. kesäkuuta 2011 alkoi JATKOSODAN muistovuodet; onko samantekevää mitä tiedämme kansakuntamme talvi- jatkosodan tosiasioista?
Miksi sotaan syyllistettyjen ja asekätkentään osallistuneiden kunniaa ja mainetta ei ole palautettu?

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Scroll to Top

Jaa:

Jaa facebookissa
Jaa X palvelussa