Himanen/Katainen uusi järjestys…

Aivan aluksi pyyntö: yritä lukea seuraava kappale, rauhallisesti.
 
“Toiseksi tulevaisuusselonteon prosesseissa nostetaan esiin lyhyttä tähtäintä pidemmällä aikavälillä merkittäviä kehityksiä. Näin saadaan avattua näkymä laajemmassa kuvassa olennaisiin kysymyksiin. Tämä on myös käsillä olevan teoksen lähestymistapa. Aikaperspektiivinä on, mitkä ovat merkittävät kehitykset, kun katsotaan tulevaisuuden perspektiivillä aina vuoteen 2030 – kuitenkin koko ajan niin että jalat ovat jatkuvasti myös maassa todellisissa nyt empiirisesti ja tapahtuvissa kehityskuluissa ja niin että käsien tulee tarttua suositettuihin toimiin välittömästi. Tämä ei ole siis siinä mielessä vain tulevaisuuspohdinta vaan se ikään kuin antaa isomman kehyksen nostaa normaalia päivittäistä toimintaa suurempaan kuvaan nousevia syvemmälle perustaan saakka meneviä kysymyksiä.”
 
Sitaatti on peräisin filosofi Pekka Himasen marraskuussa ilmestyneestä Sinisestä kirjasta, joka on selkänoja hallituksen tulevaisuusselontekoa varten ja luonnos Suomen kestävälle kasvulle.
 
Himanen opastaa.
 

* * *
E-kirjat heti luettavaksi <- haku
Uutta ja wanhaa verkkokaupassa <- haku
4 comments on “Himanen/Katainen uusi järjestys…
  1. Kalevi Kannus sanoo:

    KOVASTI monet uskottelevat, että somessa vihakirjoituksia kirjoittamalla muutetaan maailma paremmaksi. Sosiaalisessa mediassa tekstailu on itseasiassa sohvaperuna-hommaa.

  2. Jouni Jokela sanoo:

    Juu, eihän tuota velkataloutta voi loputtomiin pyörittää, se aina ennemmin tai myöhemmin romahtaa ja joskus sen romahduksen seuraukset voivat olla niin tuhoisia, että romahduksen nähnyt sukupolvi lähtee rakentamaan kaikkea uusiksi, ehkä jopa uusille alueille, koska elinedellytykset ovat ovat merkittävästi heikentyneet.

  3. Kalevi Kannus sanoo:

    Kirjoitat: “Sopimusyhteiskunnan osapuolet ratkaisevat”, miten se käytännössä toteutuu. Suurin osa kansasta on nyt valinnut politiikan joka köyhyyttä ja luokkajakoa tekee.”

    Äänestämättä jättäneitäkö tarkoitat?
    Kunnallisvaalissa neljäkymmentä (40%) prosenttia ja EU-vaaleissa kuusikymmentä (60%) prosenttia.

  4. Jairi Palonen sanoo:

    Vaikka olemme elintason kärkimaita, niin elintasoa voidaan kuvata monilla mittareilla. Bruttokansantuote ei kuvaa taloudellista hyvinvointia, vaan toteutunutta tuotantoa tai pikemminkin tuotannossa syntynyttä arvonlisäystä. “Sitä parempi elintason mittari on nettokansantuote”, jolloin bruttokansantuotteesta vähennetään kiinteän pääoman kuluminen eli poistot. Poistot vastaavat sitä osaa tuotannosta, joka on käytettävä vanhentuneen infrastruktuurin rappeutumiseen julkiset rakennukset, koulut, tieverkostot ym., joissa on nyt korjausvelkaa kymmeniä miljardeja uusimiseen sekä korjaamiseen. Samoin kotitaloudet valtio ja kunnat ovat ylivelkaanuneet , joka nostaa painetta korotuksiin ja leikkauksiin. Sekö myös työttömyyden ja terveyden kustannukset ovat useita miljardeja, mikä vaikuttaa kokonaispääoman kasvuun. Nyt bruttokansantuotteesta vain ylläpidetään entistä ja nykyistä tuotantokykyä, joten silloin on luontevaa vähentää kasautuvasta korjausvelasta olevat kulut pois, kun tarkastellaan tuotannon lopullista vaikutusta taloudelliseen hyvinvointiin, ja elintasoon. Saadaan aivan erinlainen lopputulos !
    Tämä nykymuotoinen tulonjako, ja velkaantuminen on vaikuttanut ja vaikuttaa koko valtion ja kuntien infrastruktuurin investointien romahtamiseen, joka kasvattaisi kansantalouden varallisuutta.Kun päätökset ja tulonjako tehdään lyhytnäköisillä keskiluokan ja hyvinvoipien ihmisten sekä markkinatalouden miellyttämiskriteereillä. Kukapa meistä haluaisi luopua “saavutetuista eduista”.Nykyinen tulonjako johtaa yhä syvemmälle velkaantumiseen, joka on jatkunut vuosia. Kestävä hyvinvointi on hyvä työllisyysaste, joka perustuu talouden realismiin , sekä kansalaisten laajaan hyvinvointiin, ja joka tuo kestävän kehityksen yhteiskuntaan, “silloin kaikki hyötyvät”.
    “Sopimusyhteiskunnan osapuolet ratkaisevat”, miten se käytännössä toteutuu. Suurin osa kansasta on nyt valinnut politiikan joka köyhyyttä ja luokkajakoa tekee.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *