Liikamääräinen velanperintä on rahanpesua

Tuomarilla ei ole velvoitetta toimia moraalisesti…

 
* kun velkoja tietoisesti vaatii liikamääräisen saatavan vahvistamista tuomioistuimessa ja saa sille vahvistuksen ilman velan oikeaa määrää näyttäviä asiakirjoja
* ja kun velkoja näin saadulla tuomiolla ottaa myös sille kuulumatonta luoton saajan omaisuutta
* ja kun velkoja tuomion lisäksi ottaa taloudelliseksi hyväkseen velkojalle kuulumatonta, luoton saajan pantiksi luovuttamaa omaisuutta, sitä tilittämättä.

 
Tällaista velkojan toimintaa ei kuitenkaan lainsäädännössä ole kriminalisoitu, saati sanktioitu. Hallituksen esityksellä (He 138 2011 vp) ei muuteta rahanpesurikosta koskevaa säädöstä velkojan toiminnan osalta.
 
—–Sain sähköpostia—– 26. helmikuuta 2012 12:03;
Asia: RL 32 LUKU, 6 § (31.1.2003/61) Rahanpesu. Joka
1. ottaa vastaan, käyttää, muuntaa, luovuttaa, siirtää tai välittää rikoksella hankittua omaisuutta, rikoksen tuottamaa hyötyä tai näiden tilalle tullutta omaisuutta peittääkseen tai häivyttääkseen hyödyn tai omaisuuden laittoman alkuperän tai avustaakseen rikoksentekijää välttämään rikoksen oikeudelliset seuraamukset taikka
2. peittää tai häivyttää rikoksella hankitun omaisuuden, rikoksen tuottaman hyödyn taikka näiden tilalle tulleen omaisuuden todellisen luonteen, alkuperän, sijainnin tai siihen kohdistuvat määräämistoimet tai oikeudet taikka avustaa toista tällaisessa peittämisessä tai häivyttämisessä, on tuomittava rahanpesusta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.”
 
Aineellisesti virheelliset, jopa kokonaan aineettomat tuomiot ovat mahdollisia, koska
TUOMARILLA EI OLE VELVOITETTA TODETA VELAN OIKEAA MÄÄRÄÄ päättäessään velkomisasioista, olivatpa ne
a) yksipuolisia tuomioita,
b) summaarisessa menettelyssä tehtyjä tuomioita,
c) riita-asioissa tehtyjä tai
d) konkurssioikeudenkäyntejä.
 
Saatuaan hyväkseen aineellisesti virheellisen tuomion velkoja voi salata luotonottajan hallintaan luovuttamansa oikean valuuttamäärän, sillä säädökset eivät edellytä velkojaa esittämään saamistodistetta kaikista rahaveloista ulosottoperinnässä, eikä aineellisesti virheellisen tuomion purusta ole selkeää säädöstä tai oikaisukäytäntöä.
Aineellisesti virheellisen tuomion lisäksi velkoja voi ottaa luoton saajan lainan vakuudeksi luovuttaman omaisuuden, koska luotonantajia koskeva Kauppakaaren mukainen tilitysvelvoite ei ole vakiintunut luotonantajia koskevaksi. Luotonantajien tilityksiä ei kukaan valvo.
 
Viranomaiset ovat informoineet oikeusministeriötä ja siten myös oikeusministeriä tuomioistuinten päätöksissä olevista aineellisista perusteettomuuksista. Kuluttajavirasto toteaa lausunnossaan (Dnro 2006/70/6455): ”…summaarisessa velkomisprosessissa on kysymys ennen muuta ulosottoperusteen hankkimisesta, eikä niinkään sen tutkimisesta, onko saatavaa olemassa vai ei. Tämä pitää paikkansa.”
Velkojan toiminnasta oikeusministeri Tuija Brax on sanonut 17.5.2010 kirjeessään: ”Velkoja, joka tietoisesti vaatii liikamääräisen saatavan vahvistamista tuomioistuimessa, syyllistyy rikolliseen menettelyyn.” .
 
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson sanoo kirjeessään (OM 23/917/2012): Rahanpesurikos edellyttää kuitenkin aina esirikosta. Samassa kirjeessä ministeri toteaa, että myös tuomioistuin tai muu viranomainen voi olla petosrikoksessa erehdyttämisen kohteena. Ns. prosessipetoksessa viranomaista erehdytetään antamaan jotakin osapuolta taloudellisesti suosiva tai vahingoittava päätös rikos-, riita- tai hallintoasiassa. Petos täyttyy, kun viranomainen erehdytettynä päätyy asianosaisen kannalta edullisempaan ratkaisuun kuin mihin tämä olisi oikeutettu.
Mistä perustellusta syystä Henrikssonin mainitsema petos ei olisi rahanpesun esirikos ja sellaisena luotonantajan liikamääräistä vaatimusta koskeva?
 
Mikä on rikoslain, perustuslain ja ihmisoikeussopimuksen merkitys suhteessa tuomion sisältöön ja velkojan toimiin jutuissa, joissa oikeaa velan määrää ei ole viran puolesta dokumenteista oikeaksi todettu ja joissa tuomio on aineellisesti virheellinen?
Mistä rikoksesta – ellei rahanpesusta – on kysymys, kun tuomiolla on vahvistettu velkojan liikamääräinen vaatimus ja kun velkoja lisäksi käyttää tilittämätöntä velallisen (myös takaajan) omaisuutta ja salaa tuomioistuimessa ja tuomion jälkeenkin alkuperäiset valuutan luovutusasiakirjat ja myös luoton saajan omaisuudesta saamansa tulon?
 
(10 LUKU)
9 § (26.10.2001/875)
Menettämisseuraamuksen vaatiminen
Menettämisseuraamus määrätään syyttäjän tai sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain 3 §:ssä tarkoitetun virkamiehen vaatimuksesta. Myös asianomistaja voi esittää menettämisvaatimuksen ajaessaan yksin syytettä oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 7 luvun mukaisesti. (27.8.2010/755)
L:lla 755/2010 muutettu 1 momentti tulee voimaan lailla säädettävänä ajankohtana. Aiempi sanamuoto kuuluu:
Menettämisseuraamus määrätään syyttäjän tai rangaistusmääräysmenettelystä annetun lain(692/1993) 3 §:ssä tarkoitetun virkamiehen vaatimuksesta. Myös asianomistaja voi esittää menettämisvaatimuksen ajaessaan yksin syytettä oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain (689/1997) 7 luvun mukaisesti.
Oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 1 luvun 8 b §:ssä säädetään perusteista, joiden nojalla syyttäjä saa jättää menettämisvaatimuksen esittämättä. (27.6.2003/650)
 
11 § (26.10.2001/875)
Erinäisiä säännöksiä
Tutkittaessa esitutkinnassa tai oikeudenkäynnissä muun kuin rikoksesta epäillyn tai rikoksesta syytetyn vastuuta menettämisseuraamuksesta on soveltuvin osin noudatettava, mitä rikoksesta epäillystä tai rikosasian vastaajasta säädetään.
Jos korvausta taikka edunpalautusta on suoritettu tai tuomittu suoritettavaksi 2 §:n 3 momentissa tarkoitetun ratkaisun antamisen jälkeen, menettämisseuraamus voidaan panna täytäntöön vastaavalla määrällä vähennettynä. Jos menettämisseuraamus on jo pantu täytäntöön, vastaava määrä voidaan tuomita suoritettavaksi valtion varoista. Kanne asiasta on nostettava kantajan kotipaikan tai Helsingin käräjäoikeudessa viiden vuoden kuluessa siitä päivästä, jona menettämisseuraamusta koskeva tuomio sai lainvoiman. Vastaajana asiassa on valtio, jota edustaa Oikeusrekisterikeskus.
Joka on vilpittömässä mielessä saanut kiinnityksen taikka pantti- tai pidätysoikeuden 4 tai 5 §:ssä tarkoitettuun, menetetyksi tuomittuun esineeseen tai omaisuuteen, voi saada maksun sen arvosta saamisen erääntymisestä riippumatta. Kanne siitä on nostettava 2 momentissa mainitussa ajassa ja tuomioistuimessa. Muussa tapauksessa kiinnitys taikka pantti- tai pidätysoikeus raukeaa.
 
13 § (13.5.2011/441)
Syyteoikeus
Syyttäjä ei saa nostaa syytettä kätkemisrikkomuksesta, ellei asianomistaja ilmoita rikosta syytteeseen pantavaksi tai erittäin tärkeä yleinen etu vaadi syytteen nostamista.
Käsitys tästä on, että tavallinen kansalainen ei kykene monipolvisesta pykäläviidakosta löytämään oikeita pykäliä, joiden perusteella hän saisi korvauksen luotonantajan häneltä petoksella viemästä omaisuudesta.
 
Syytä kiinnittää huomio lehtileikkeen viimeiseen kappaleeseen…

 

* * *

 
HE 138/2011 vp
eduskunnalle laiksi rikoslain 32 luvun 11 ja 12 §:n muuttamisesta
Ministeriö: Oikeusministeriö
Asian valiokuntakäsittely
Täysistunto lähettänyt 19.12.2011 lakivaliokuntaan mietintöä varten
Lakivaliokunta. Saapunut 20.12.2011
 
Käsittelyvaiheet
Asian ilmoittaminen
08.02.2012
Ilmoitettu asia valiokuntaan saapuneeksi mietinnön antamista varten.
Käsittely
14.02.2012
Asiantuntijoiden kuuleminen
– lainsäädäntöneuvos Matti Marttunen, oikeusministeriö (K)
– poliisitarkastaja Antti Simanainen, sisäasiainministeriö (K)
– valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen, Valtakunnansyyttäjänvirasto (K)
– poliisitarkastaja Matti Rinne, Poliisihallitus (K)
15.02.2012
Asiantuntijoiden kuuleminen
– käräjätuomari Riitta Savolainen, Helsingin käräjäoikeus (K)
– kihlakunnanvouti Visa Kallio, Helsingin kihlakunnan ulosottovirasto (K)
– asianajaja Tuula Ylinen, Suomen Asianajajaliitto (K)
– ma. rikosoikeuden professori Jussi Tapani, (K)
28.02.2012
Asiantuntijoiden kuuleminen
– professori Kimmo Nuotio, (K)
Päivitetty 28.02.2012 11:40:14
 
* * *
 
* Uutta ja wanhaa verkkokaupassa <- HAKU

 
* E-kirjat heti luettavaksi <- haku
* Laman ja Rahan Pelurit -kirjassa ajantasalta aiheesta…
 
Kalevi Kannus

Yksi vastaus artikkeliin ”Liikamääräinen velanperintä on rahanpesua”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *