Jo v. 1992 Sorsa tiedosti nykyisen ay-tilanteen

Matti Tukiainen väittää, että hallitus on vuotanut EK:lle.
 
http://mattitukiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/136116-joulupukki-kavi-etelarannassa
 
Erittäin mielenkiintoista ammattiyhdistysten jäsenten kannalta, sillä nykyisenä työvoimaministerinä on entinen SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen!
 
Kirjansa ”Suomen tie EU:n jäseneksi” (Ultima Thule 1999 Oulu) koko painoksen hävittämään joutunut keskeinen EY-neuvottelija Antti Kuosmanen kirjoitti, että Suomen EY-jäsenyyden sidosryhmässä olivat mukana yhdistykset ammattijärjestöistä kirkkoon.
 
Miten ammattiyhdistysten johtajat selittävät asiat jäsenistölle, joka on luottanut järjestöönsä?
 
Entäs demarit? Mitä sanovat demareita äänestäneet?
 
Demarit ovat äänestäneet eduskuntaan henkilöitä, jotka ovat pettäneet omansa. Esimerkiksi sopivat Kalevi Sorsa sekä SAK:sta nousseet Tarja Halonen, Eero Heinäluoma ja viimeksi ex-puheenjohtaja eli nykyisen työvoimaministeri Lauri Ihalainen.
 
Kalevi Sorsa kirjoitti mielenkiintoista tekstiä tämän päivän tilanteesta jo vuonna 1992 kirjaansa Uusi itsenäisyys, luku ”Yhteinen tehtävä, Talouden pyhä kolminaisuus”.
 
Alla olevien sivuilta 244 – 247 poimittujen sitaattien perusteella Kalevi Sorsan olisi pitänyt vastustaa EY-jäsenyyttä, mutta Sorsa ja presidentti Koivisto olivat Suomen EY-jäsenyyden vetäjät.
 
”Maailma on muuttunut, eikä entiseen ole palaaminen. Työmarkkinoiden toimintaan ja tulopolitiikkaan vaikuttavat mm. pääomamarkkinoiden vapautuminen ja kansainvälistyminen, vaatimus hitaasta inflaatiosta ja kiinteistä valuuttakursseista, valtiosäännön uudistus ja yritysten uudet strategiat ja johtamismenetelmät.


 
Erityisesti Euroopan talous- ja rahaliiton EMU:n rakentaminen aiheuttaa taloudelliseen ympäristöömme suuria muutoksia.”
 
ja
 
” Moni on povannut, että keskitettyihin sopimuksiin ei ole enää mahdollisuuksia.


 
Totta on, että vapaiden pääomamarkkinoiden vallitessa on huonossa kunnossa olevan talouden vältettävä dramaattisia kriisejä, jotka puolestaan ovat tuloneuvotteluille luonteenomaisia. Tämä vaikeuttaa laajojen tulosopimusten solmintaa. Toisaalta valtiosäännön uudistus lisää ratkaisevasti hallituksen toimintamahdollisuuksia. Hallitus ei enää tarvitse työmarkkinajärjestöjen ja opposition tukea.”
 
ja
 
” Entinen meno ei tulevaisuudessa vetele, ei ole mahdollinen. On suomalaisen sopimustoiminnan kohtalonkysymys, kuinka toteutetaan hitaan inflaation ja kiinteiden valuuttakurssien edellyttämä sopimustoiminnan muutos.”
 
ja
 
” Siinäkään ei ole mitään uutta, että työmarkkinasopimuksia tehtäessä työllisyys otetaan huomioon. Mutta se on uutta, että Suomen Pankki ei voi valuuttakursseja säätämällä korjata kilpailukyvyn vinoutumia. Se ei pysty ottamaan vastuuta yritysten kannattavuudesta eikä työllisyyspolitiikasta. Tämän ymmärtäminen voi Suomen talouselämässä olla vielä vaikeampaa kuin pääomaliikkeiden vapautumisen seurausten ymmärtäminen.

*  *  *  *  *

 
Sitaattien lihavointi Jorma Jaakkolan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *