Antautuiko Suomi 1944?

Hornborgin komitean mietintö 1945, e-kirjana
Oletko lukenut toisen maailmansodan jälkeisen Neuvostoliiton ja YYA-ajan salassa pidetyn, sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä kielletyn Hornborgin komitean mietinnön?

Tilaa…

tästä e-kirjana, heti luettavaksi tietokoneella, tablitilla tai kännykällä ja lukea Adobe Digital Editions -ohjelmalla. Hinta 2,50 euroa.

Historiaterveisin Kalevi Kannus.

Osio mietinnöstä…
Valtioneuvostolle
Helmikuun 5 päivänä 1945 Valtioneuvosto asetti komitean, jonka tehtävänä on Suomen ulkopolitiikan selvittely vuodesta 1938 lähtien, mainittu vuosi mukaan luettuna, ja toimenpiteitten arvostelu laillisuuden ja tarkoituksenmukaisuuden näkökulmasta. Komitean puheenjohtajaksi määrättiin fil. tohtori Eirik Mikael Hornborg sekä jäseniksi Turun Akatemian kansleri Otto Hjalmar Granfelt, professori Karl Hobert Brotherus, Yhteiskunnallisen Korkeakoulun rehtori, fil. tohtori Yrjö Ruutu ja lakiteiteenkandidaatti, Eino Pekkala, Kokouksessaan helmikuun 10 päivänä komitea valitsi sihteerikseen pääkonsuli Ville Niskasen. Professori K. Brotherus, joka myöskin määrättiin komitean jäseneksi, on sairauden vuoksi ollut toukokuun 15 päivästä alkaen estetty osallistumasta työhön. Kun me nyt olemme suorittaneet tehtävämme, saamme täten kunnioittavimmin jättää Valtioneuvostolle valmistamamme mietinnön.
Olosuhteitten ja niiden asianhaarain vuoksi, joiden vallitessa päätös komitean asettamisesta tehtiin, emme ole voineet pitää työtämme tavallisena tutkimuksena, missä pyritään mahdollisimman suureen perusteellisuuteen ja monipuolisuuteen, vaan tehtävänä, joka poliittisista syistä oli suoritettava niin nopeasti kuin mahdollista. Määräyksen sanamuodosta huolimatta emme senvuoksi ole kiinnittäneet huomiota Suomen ulkopolitiikkaan kokonaisuudessaan, vaan etupäässä suhteisiimme Neuvostoliiton ja Saksan kanssa. Suhteemme muihin valtioihin on huomioitava ainoastaan sikäli, kuin ne ovat vaikuttaneet ensiksimainittuihin suhteisiin Olemme myöskin koettaneet keskittyä todella merkityksellisiin kysymyksiin ja sivuuttaneet sellaiset, joilla ei näytä olleen vaikutusta tapahtumain kehitykseen. Tällaisesta työsuunnitelmasta kiinnipitäen olemme onnistuneet aineiston varsin huomattavasta laajuudesta huolimatta suorittamaan työmme viidessä kuukaudessa, mikä toisin edellytyksin ei olisi ollut ajateltavissa. Olemme täysin tietoisia siitä, että tulos ei perusteellisuutensa ja suunnitelmansa viimeistelyn puolesta olisi katsottava mitat täyttäväksi, jos sitä punnittaisiin rauhanajan työsuorituksena, mutta me luulemme toimineemme Valtioneuvoston tarkoituksen ja tilanteen vaatimusten mukaisesti. Lienee tarpeetonta mainita, että pakollisesta aineiston rajoittamisesta ja työnopeuden kiirehtimisestä huolimatta olemme tavoitelleet suurinta mahdollista objektiivisuutta.
Valtioneuvoston ohjeisiin ei sisälly komitean työn aikarajoitusta. Mietinnön esitys käsittää vuotta 1938 edeltänyttä aikaa koskettelevaa johdantoa lukuunottamatta ajanjakson mainitun vuoden huhtikuusta hallituksen vaihdokseen elokuun alussa 1944.
Aineisto, jota on käytetty mietinnön valmistelussa, on saatu suurimmaksi osaksi ulkoasiainministeriön arkistosta, jossa, mikäli olemme voineet todeta, on ollut huomattavia aukkoja ja puutteita. Kirjallisia vastauksia ovat komitean kyselyihin lähettäneet seuraavat henkilöt: presidentti Risto Ryti, eduskunnan puhemies K.A. Fagerholm, tykistökenraali V. Nenonen, jalkaväenkenraali E. Heinrichs, ministeri Mauno Pekkala, professori T.M. Kivimäki, ent. hallituksen jäsenet E. von Born, K.E. Ekholm, P.V. Heikkinen, Viljami Kalliokoski, Juho Koivisto, Antti Kukkonen, Oskari Lehtonen, J.E. Filppula, Toivo Salmio, Väinö V. Salovaara ja Väinö Tanner, kenraaliluutnantit A.F. Airo, Paavo Talvela, H. Öhqvist ja H. Österman sekä kenraalimajuri L.R. Melander, Sen lisäksi ovat seuraavat henkilöt antaneet suullisesti komitealle valaistusta asioista, joita he ovat tunteneet, nimittäin: toimitusjohtaja Hella Vuolijoki, kenraaliluutnantti Paavo Talvela, kenraalimajuri Leon. Grandell, hallitusneuvos Esko Riekki, professori Väinö Voionmaa ja eversti Tuomas Raatikainen. Allekirjoittaneella Hornborgilla, joka on pääasiallisesti laatinut mietinnön, on ollut henkilökohtaisesti käytettävänään presidentti Rytin sekä ministerien Kivimäen, Ramsayn ja Tannerin muistiinpanot.
Varsinaisesta työstä lienevät muutamat tiedot paikallaan, koska eräillä tahoilla on tahdottu väittää, että se olisi kestänyt liian kauan. Heti kun jokseenkin tyydyttävä aineisto oli koottu, monistettu ja jaettu komitean jäsenille, alettiin laatia mietinnön ensimmäistä luonnosta, jonka piti olla keskustelujen pohjana. Luonnosta käytiin lävitse sen mukaan kuin sitä oli ehditty monistaa, ja historiallisen osan ensimmäinen lukeminen päättyi toukokuun 25 päivänä. Asian luonnosta johtuu, ettei tämänlaatuista työtä voida suorittaa ilman keskusteluja ja muutosehdotuksia, joihin kuuluu melkoinen määrä toimitustyötä. Kun historiallisen osan ensimmäinen lukeminen oli loppuunsuoritettu, keskeytettiin kokoukset joksikin aikaa, luonnos muovailtiin uudelleen keskusteluissa annettujen ohjeiden mukaisesti ja toimenpiteitten arvioinnin sisältävä loppukappale valmistettiin. Kun nämä oli monistettu ja jaettu ja komitean jäsenet saaneet kohtuullisesti aikaa asiakirjoihin tutustuakseen ja niitä harkitakseen, komitea kokoontui uudelleen ja suoritti työnsä loppuun. Tarpeetonta ajan haaskaamista ei ole tapahtunut. Komitealla on ollut 29 kokousta.
Asian luonteesta johtuu, että hallituksen asettamalla komitealla ei ole aineiston hankkimisessa ja asiayhteyksien selvittämisessä samoja mahdollisuuksia kuin tuomioistuimella. Yleensä olemme kuitenkin todenneet myötämielisyyttä niissä henkilöissä, joilta on selvityksiä pyydetty. Muutamissa tapauksissa on kuitenkin sattunut, että tiedusteluihin ei ole saatu vastauksia.
Helsingissä, heinäkuun 12 päivänä 1945.
Eirik Hornborg
Eino Pekkala
Otto Hjalmar Granfelt
Y. Ruutu
V. Niskanen

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *