Talousromahdusta ei voi enää estää

Kts. Ari Ojapellon luento: Talousdemokratian järjestämä ”Mistä finanssikriisissä on vaiettu” -seminaari Tampereella kirjastotalo Metsossa 19.1. 2012.

Taloudessa osaamattomuudesta ja ammattitaidottomuudesta rangaistaan. Kun Suomi liitettiin puoliväkisin ja ilman kansanäänestystä EU:n rahaunioniin Paavo Lipposen ja Sauli Niinistön johdolla, kummallakaan nykyisellä presidenttiehdokkaalla ei ollut pienintäkään käsitystä tulevista ongelmista.


Heillä oli vain fundamentaalinen usko ns. ”vapauden” kaikenkattavaan positiiviseen voimaan. Jo EU:ta perustettaessa sen toiminta-ajatus perustui neljään perusvapauteen, joista pääomien vapaa liikkuvuus oli ylivoimaisesti tärkein.

Poliittiselle eliitille ei tullut mieleen, että vapaiden ja säätelemättömien pääomamarkkinoiden vallitessa ahneet pankinjohtajat voivat rakentaa heiltä salassa nykyisen pyramidihuijauksen, jonka laskuja päättäjät ovat laittaneet ja laittamassa veronmaksajien maksettavaksi.

Pankkimaailma on häikäilemättömästi lobannut sekä poliittisia päättäjiä että taloustieteilijöitä luopumaan rahoitusmarkkinoiden sääntelystä niin meillä kuin muualla. Yle esitti (23.10. 2011) ansiokkaan ja paljastavan Oscar-palkitun Charles Fergusonin dokumentin: ”Sisäpiirin homma”.


Se vie lopullisesti uskon, että markkinavoimien ”näkymätön käsi” on väistämättömiin lainalaisuuksiin perustuva mekanismi, jota rahoitusalan huippuammattilaiset pyörittävät kaikkien kansalaisten hyödyksi.
Yhdysvalloissa sääntelyä ovat ajaneet alas mm. valtiovarainministeriksi valitut ns. ”pyöröovien” kautta tulleet entiset rahoitusalojen huippujohtajat. Kauhistuttavinta ohjelmassa oli, että pahimmat pankkien konkursseja ja finanssikriisin aiheuttaneet ”optiohuijarit” ovat nyt onnistuneet miehittämään Barack Obaman neuvonantajien ja valtionhallinnon huippupaikat.

Amerikkalaisen Lehman Brothers -pankin konkurssin (syksyllä 2008) jälkeen poliitikot ovat yrittäneet turhaan pelastaa maailmaa (siis pankkeja) totaaliselta konkurssilta ja lamalta – tuloksetta.
Amerikkalainen tutkimuslaitos Grail Research laski syyskuussa 2009, että finanssisektorin pääomittamiseen on käytetty veronmaksajien rahaa maailmanlaajuisesti jo n. 10 600 miljardia dollaria ja valtioiden elvytyspaketteihin n. 9 500 miljardia dollaria. Siis vuodessa oli heitetty 20 biljoonaa dollaria (amerikan triljoonaa) kankkulan kaivoon ja vähintään toinen mokoma (kukaan ei tiedä tarkkaan) on törsätty turhaan seuraavan kolmen vuoden aikana – siis lähes lähes koko maailman BKT:n verran (v.2009 58 biljoonaa).

Kalvo Nro 1

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *