Nato-optio on tyhjääkin tyhjempi

Suurvaltojen välissä.

Hämeen Sanomat (28.11) suosittelee Nato – jäsenyyttä otsikolla: ”Perusteet Suomen Nato-jäsenyydelle löytyvät.”

Kirjoittaja toteaa, että Nato-kysymyksen ongelmallisuus kiertyy aina lopuksi Venäjään. Tämän päivän Venäjä on kaikista ongelmistaan huolimatta vähintään alueellinen suurvalta. Suurvalta käyttäytyy aina suurvallan tavoin: se pyrkii laajenemaan joka suuntaan.

Näin asia todellakin on. Viittaan eiliseen uutiseen: ”Yhdysvaltain ensimmäiseksi Tyynenmeren alueen presidentiksi” julistautunut presidentti Barack Obama ilmoitti viime viikolla, että Yhdysvallat sijoittaa 2 500 sotilasta Australiaan tiivistämään maiden sotilaallista yhteistyötä Tyynen valtameren alueella.”

Kirjoittaja muistuttaa miten Venäjä on selvästi ilmoittanut puolustavansa tarvittavin keinoin ulkomailla asuvia kansalaisiaan. Niin on USA:kin ilmoittanut tekevänsä.

Edelleen: ”Mitä tulee muihin käytännön tason toimiin, niin pidettäköön mielessä myös tuore historia, vuoden 2008 elokuun tapahtumat Kaukasuksen suunnalla.” Kyllähän USA:kin on ylitellyt rajoja ilman t YK:n lupaa.

Kirjoittaja kiteyttää: ”Nato-jäsenyys on yksi turvallisuuspoliittinen ratkaisu, jolle löytyy perusteluita. Monien jäsenyyden vastustajien taas soisi ymmärtävän vähän paremmin ympäröivän maailman kovia lakeja.”

Minä taasen puolestani toivoisin Nato – lobbareiden tajuavan, että pienen kansan on varnibta luottaa vain itseensä, eikä asettua kenenkään puolelle jotakin kolmatta vastaan.

Nato-optio on tyhjääkin tyhjempi.

Nykyisen hallituksen ohjelmassa lukee: Suomi on sotilasliittoihin kuulumaton maa jola harjoittaa yhteistyötä Naton kanssa sekä ylläpitää mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.

Sauli Niinistö on arvellut, että Nato saattaa ruveta kelpaamaan sitten, kun ei ole varaa pitää sellaista omaa armeijaa, jolla jollekin pärjäisi. On myös esitetty, ettei Suomella ole sellaista sotilaallista uhkaa, joka pystyttäisiin yksin torjumaan millään omalla armeijalla. Siksi monet suosittelevat, että olisi viisainta ruveta hyvän sään aikana hivuttautumaan Naton – jäseneksi. Sananaikaisesti eräät haluaisivat kokonaan luopua kansallisesta armeijasta. Vedotaan siihen, ettei maanpuolustus Euroopassa enää tarkoita jonkun määrätyn maan puolustamista, vaan osallistumista Naton toimintaan.

Koska kansamme enemmistö vastustaa Nato – jäsenyyttä eivät poliitikot yleensä halua paljastaa Nato – kantaansa. Puhutaan tekopyhästi kansanäänestyksestä vaikka asia taatusti pyrittäisiin hoitamaan kansalta kysymättä.

Hämeen Sanomat (22.11) myöntää, että Suomen Nato-optio on tyhjääkin tyhjempi. Lehden mielestä olisi korkea aika määrittää julkisesti, missä olosuhteissa optiota käytettäisiin. Suomi ei hallitusohjelmansa mukaan hae Naton jäsenyyttä lähivuosina, joten ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa mainittu optio ei ole voimassa. Mikäli seuraavaan hallitusohjelmaan sisällytettäisiin päätös jäsenyyden välittömästä anomisesta, se toteutuisi ehkä vasta 2018. Sillä Nato-valmennus sekä ratifiointi jäsenmaissa veisivät ainakin pari vuotta.

Lehti varoittaa, ettei Natoon liittyminen käy nopeasti ja helposti. Olen toista mieltä sillä Suomi on erikoistapaus, jota odotetaan. Maamme muodostaa pahan aukon Naton Venäjän ympärille muodostamassa saartorenkaassa. Lisäksi olemme lähellä Venäjän sydäntä – Pietaria ja myös melko lähellä Barentsinmeren kaasukenttiä.

Nyt halutaan unhoittaa miten maamme johto kaikessa hiljaisuudessa suunnitteli Talvisodan jälkeen Natsi-Saksan kanssa hyökkäystä silloiseen Neuvostoliittoon. Nykyisin eräät tahot vuorostaan haluaisivat Suomen, Venäjän väitetyn ”pullistelun” takia heti liittyvän sotilasliitto Natoon.

Mielestäni maamme tulee pysyttäytyä sotilasliittojen ulkopuolella. Sekä julistaa ettemme itse hyökkää minnekään, emmekä anna kenenkään maamme kautta hyökätä mihinkään suuntaan.

Asiasta olisi heti suoritettava kansanäänestys ja sitten lopetettava jatkuva Nato-kinastelu.

Tietysti mikäli kansan enemmistä haluaisi liittyä Natoon – niin liitytään sitten ja aloitetaan ohjusasemien rakentaminen.

Tukeeko YK islamin levitystä?

Hämeen Sanomat (28.11) kertoo otikolla: ”Uutistausta”, että Islamin laki puhuttaa Libyassa

Libyan väliaikainen johto on tehnyt selväksi, että maan lainsäädäntö pohjataan islamilaiseen lakiin eli shariaan. Se pelottaa varsinkin naisia, mutta moni muukin ihmettelee, valitaanko tiukka vai väljä linja. Tiukka linja vaatisi, että naisten tulisi käyttää huntua, eivätkä he saisi esimerkiksi ajaa autoa. hunnuttautua ja varkailta katkaistaisiin käsi.

Tähänkö YK pyrki kaatamalla Naton pommituksilla Gaddafin suhteellisen nykyaikaisen, vaikkakin kovakouraisen hallituksen ?

Yrjö Saraste

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *