Säätelyä ja valvontaako me kaipaamme?

Vinkki verkkokaupasta: Miten mieltä hallitaan? Jokainen on varmaankin joskus miettinyt, miten taikurit (toimittajat ja poliitikot) onnistuvat puijaamaan yleisöä. Nyt maailmankuulu taikuri Derren Brown paljastaa, miten temppu tehdään. Ja mikä parasta, hän kertoo, miten taikurien ja varsinkin mentalistien oppeja siitä, miten mieltä hallitaan, voi soveltaa joka-päiväiseen elämään.

Riikka Söyring kirjoittaa US:n puheenvuorossaan: Jostain syystä mieleen pujahtaa taas tuo Nevanlinnan & Relanderin nyrkkisääntö Työn sanat-kirjasta.

Nyrkkisääntö kuuluu: ”Kun luet lehtiä, virallisia tiedotteita tai kuuntelet uutisia, muista että jokainen sana tarkoittaa sen ilmimerkitykseen nähden täsmälleen päinvastaista asiaa”.

Säätely ja valvonta eivät lisää kansalaisen turvallisuutta ollenkaan samassa mittakaavassa kuin ne kaventavat kansalaisoikeuksia sisäisen turvallisuuden nimessä.
http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=5&id=750″

Kansalaisten sokean luskon median ja virkavallan ”viralliseen informaatioon” vallitsevan luottamuksen ohella on toinen julkisuusonglma: Suomessa kansalaisjournalismissa ei osata keskustella asiallisesti, oikeusmoraaliakaan kunnioittaen.

Nimettömänä esiintyminen liittyy sananvapauteen, mutta nimimerkin takaa esitettynä sanoma himmenee jopa hämärtyy; puhumattakaan niistä kirjoituksista, joissa sävy ja sisältö ovat halventavia tai törkyilyä. Mitä niillä saavutetaan?

Timo Soini on ILTALEHDEN 29.7.2011 haastattelussa todennut: ”Minä lähden aina siitä, että jos minulla on jotakin sanottavaa, esiinnyn omalla nimelläni ja omilla kasvoillani. On luihuilua esittää kovia mielipiteitä nimimerkin suojasta.”

Rauhanomaisen politiikan, demokratian ja ihmisoikeuksien kannalta jokainen oikealla nimellä tai anonyymisti esitetty mielipide edustaa esimerkin voimaa hyvin monelle lukijalle. Sen tähden on tärkeää että kunnioitetaan toisia ihmisiä, perustellaan omat näkemykset rakentavasti, ei ketään halventaen tai saatikka vihaten.

Toisaalta niin kuin Soini Iltalehden-haastattelussaan määrittelee: ”Sitä ei toki voida poissulkea, että sairaita yksilöitä on joukossamme (ja ahdinko kasvaa), mutta kaikki se, mikä inhimillisesti on tehtävissä (vihapuheiden ja -kirjoitusten) estämiseksi, tehkäämme se yhdessä.”

Sananvapaus on demokratian arvokas osa, johon mielestäni liittyy myös vastuu sanankäytöstä. Onko moraalin kunnioittaminen kansalaisjournalismissa niin vaikeaa, ettei sitä kaikki hahmota ja ymmärrä omassa käytöksessään?

Kalevi Kannus

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *