Suomi myrskyn silmässä – 2. osan käsikirjoitus valmis

Erkki Hautamäki Käsikirjoitus SUOMI MYRSKYN SILMÄSSÄ OSA II – 19.7.2019
(513) sivujen taitto oikolukuvaiheessa.

Kansikuva 1. osan tässä esittelyssä

Erkki Hautamäki (s. 1930), filosofian maisteri ja majuri, opetusneuvos

toimi 1960-luvulla erikoistehtävässä pääesikunnassa ja myöhemmin Vuokatin urheiluopiston rehtorina vuosina 1970–1990. Eläkkeelle jäätyään hän on tutkinut 1. ja 2. maailmansodan historiaa erityisesti Suomen ja Skandinavian näkökulmasta.

Puolustusvoimissa palvellessaan Hautamäen oli helppo luoda ylikansallisia kontakteja erittäin hyvän kielitaitonsa (suomi, ruotsi, englanti, saksa ja venäjä) ansiosta. Siksi hän on voinut käyttää hyväksi myös monipuolista lähdeaineistoa tutkiessaan yhtymäkohtia suhteessa kiisteltyyn Mannerheimin S-32 kansioon.

Kirjassaan Suomi myrskyn silmässä I ja II Hautamäki kyseenalaistaa useita käsityksiämme 1. ja 2. maailmansodan historiasta. Häneen mukaansa Saksa oli ajettu ennen kumpaakin sotaa nurkkaan, koska se oli ruvennut olemaan maailman kauppaa hallitseville briteille ja amerikkalaisille varteenotettava kilpailija. Saksalaiset tuotteet valloittivat maailmaa ja tämä aiheutti Englannissa ja USA:ssa talouden taantumista.

Saksa oli kuitenkin niin suuri pala haukattavaksi, että sen ympärille oli luotava useita rintamia. Tämä sopi hyvin Stalinin valtapyrkimyksille ja Neuvostoliitto saatiinkin massiivisen amerikkalaisen aseavun saattelemana mukaan 2. maailmansotaan Saksan vastaiseen rintamaan. Asetoimitusten pääväylä, Murmanskin rata sekä suurkaupunki Leningrad, sijaitsivat Suomen itäsivustalla, mikä nosti Suomen ja Skandinavian sotanäyttämölle.

Majuri Hautamäen mukaan Mannerheim oli se jokerikortti, joka laajan kansainvälisen verkostonsa, monipuolisen kielitaitonsa ja suorien yhteyksiensä ansiosta mm. Staliniin, Hitleriin ja Churchilliin sai luoduksi sellaisen sotastrategian, jonka ansiosta Suomi säilytti itsenäisyytensä ja Skandinaviasta ei tullut sotatannerta.

Hautamäki pureutuu myös johtajien persoonallisuuteen ja henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Välistä heidän kommenttinsa kuulostavat enemmän karkeilta kuin sivistyneiltä. Ovatko hekin vain tavallisia ihmisiä omine rajoituksineen ja stereotyppiöineen? Onko yhteiskuntarauhan säilyttäminen ja samalla oman aseman turvaaminen ja/tai usko omaan idealismiin niin tärkeää, että sen vuoksi voidaan uhrata kymmeniä miljoonia ihmishenkiä?

Majuri Hautamäki viittaa usein myös nykypäivään. Maailmansotien tapahtumilla on yhtymäkohtia myös päivänpolitiikkaan. Nyt Englanti on menettämässä hegemoniaansa brexitin myötä samalla kun Saksa on jälleen noussut ahdingosta hallitsemaan kauppaa niin, että USA:kin on säätämässä suojatulleja saksalaisille tuotteille. Kun Venäjä valtasi Krimin, muuttui myös Suomen ja Skandinavian sotilaspoliittinen asema. Toistaako historia taas itseään?

SISÄLLYS

LUKU 1 31 Yhteenveto: Poliittinen ja sotilaallinen kehitys 1919–1940 31 Englanti/Britannia – Keisarillinen Saksa – Hitlerin Saksa 34 Ranska/Saksa 40 Yhdysvallat ja Roosevelt – Tsaarien Venäjä – Neuvostoliitto 43

LUKU 2 49 Kenraalieversti F. Halderin vierailu ja Hitlerin terveiset 49 Mannerheim lähettää asiamiehensä Churchilliä tapaamaan Lontooseen 51 Tärkeitä sanomia Kremlistä 53 Hitlerin ja Göringin asiamies ev. Grassmann ja Mannerheim tapaavat 54 Mannerheimia varoitetaan 59 Ruotsin, Norjan ja Tanskan kannanottoja tiedustellaan 64 Eduskunnan mielipide 67 Marsalkan ja presidentti Rytin asiamies palaa Pohjoismaista 68 Suomalainen yhteiskunta ja sen mielipiteet kevättalvella 1941 70 Mannerheimin ja Rytin asiamies palaa Lontoosta 75

LUKU 3 82 Mannerheim tulkitsee tarkemmin Churchillin ohjeet 84 Balkan ja operaatio ”Marita” 87 Everstit Sainio ja Raappana saavat erikoistehtävän – Op. ”Pyhäselkä” 89 Balkanin S-rintaman luhistuminen – Oliko Satlinin puna-armeija valmis – Rintama E? 93 Eversti E. Buschenhagen ja ev. Grassmann tapaavat presidentti Rytin 3.3.1941 96 Mannerheimin ehdotus presidentti Rytille 97

LUKU 4 101 Saksan operaatiosuunnitelma ”Barbarossa drei” (3) ja Suomi 1941 101 Tapahtumat Keski-Euroopassa ja Balkanilla 103 Balkanin sotatoimien vaikutukset 2. maailmansodan tulevalle kehitykselle ja Suomelle 105 Stalinin arviot tilanteesta ja hyökkäys-suunnitelma ”Ukkosmyrsky” (Aparatzija-Geroza) 108 Stalinin ”suuri unelma” ja ”hiljainen mobilisaatio” 109 Mihin tähtäsi Leninin ja myöhemmin Stalinin Neuvostoliitto tällä neuvostoyhteiskunnan militarisoinnilla? 113 Stalinin ensimmäinen 5-vuotissunnitelma 1928–1932 113
… /…

Sivu 13
K a n s i o S-32 II-osa, vuodet 1941–1949
JOHDANTO

Kuten kirjan I-osan kohdalla olemme voineet todeta, omaavat myös 2. maailmansotaan johtaneet tapahtumat ”syyjuurensa” aikaisemmissa suurvaltojen poliittisissa ratkaisuissa. Sellainen oli epäilemättä mitä suurimmassa määrin 1. maailmansodan päättänyt Versailles’n rauha 1919.

Sodan suuret voittajat, Englanti, Ranska ja Yhdysvallat, olivat sen kestäessä 1914–1918 luoneet laajan ja tehokkaasti vaikuttavan ”näkymättömän rintaman”. Tämä perustui niiden hallitseman maailman1aajuisen median (tuolloin lehdistö ja media) hyväksikäyttöön millä, ”syövytettiin” vähitellen paitsi sotaakäyvien maiden omien kansalaisten – myös puolueettomien kansojen käsitykset keisarillisen Saksan yksinomaisesta syyllisyydestä heidän kärsimyksiinsä. Tämän näkymättömän rintaman sodan Saksa hävisi tuolloin auttamatta monista erilaisista seikoista johtuen.

Voittajat (ympärysvallat) saattoivat sodan kestäessä valheellisella kauhupropagandallaan muokata vastustajastaan niin epäinhimillisen, vihattavan ja alhaisen käsityksen, ettei sodan päättänyt rauhantekokaan voinut sitä enää muuttaa. Voittajat – jos sellaisia näissä ihmiskunnan primitiivisissä tapahtumissa on löydettävissä, – eivät enää rauhan palattua uskaltaneetkaan nousta selvittämään monien vuosien ajan jatkunutta usein hyvin kammottavaa ja vastustajaa valheellisesti syyllistävää propagandaansa ~ josta oli nyt seurauksena omien kansalaismassojen hillitön koston ja syyllistämisen halu. Keisarillisen Saksan raunioille syntyneen Weimarin tasavallan olisi puhtaaksi ryöstettynä vielä pitänyt maksaa kaikkien sodassa mukana olleiden voittajamaiden sotamenot (”make Gennany pay”, ”Let them pay”, ”le boche payera”.)

Nimenomaan Englanti pyrki tarmokkaasti saarnaan sodan alusta alkaen koko maailman yleisen mielipiteen puolelleen (ns. Northcliffen ”keltainen lehdistö”). Sen liittyminen sotaan muka pienen Belgian puolustamiseksi antoikin kiitollisen lähtökohdan tulevalle sotapropagandalle. Englannillahan oli. hallussaan mm. merten ali Amerikkaan johtavat tietokaapelit, joten vain sen valitsema ja hyväksymä
…/…

Sivu 59
Mannerheimia varoitetaan
Keskustelun lopuksi Grassmann halusi jostakin käsittämättömästä syystä varoittaa Mannerheimia y k s i t y i s e s t i Hitlerin ja Saksan johdon näkemyksistä Suomen suhteen: ”Hitlerin näkemyksen mukaan Mannerheimin ja Rytin yhteistyöhaluttomuus Saksan kanssa mahdollisen operaatio Barbarossan toteuttamisen yhteydessä oli estettävä. Tämä tapahtuisi tarvittaessa heidän syrjäyttämisellään ja saksalaissuomalaisen sotilashallinnon pystyttämisellä maahan turvaamaan Suomen armeijan täysivoimainen hyökkäys Neuvostoliittoon. Asian takana oli sekä siviili että sotilashenkilöitä Suomessa.” (Mannerheim/VT / S-32.)

Grassmannin terveiset olivat siksi järkyttäviä, ettei marsalkka muutamaan päivään ilmoittanut tämän käynnistä edes presidentti Rytille. Hän halusi harkita ja miettiä tilannetta ennen kuin selostaisi Grassmannin tuomia tietoja. Tammikuun alkupäivien tapahtumat olivat jo kokonaisuudessaan olleet niin vaikeita, että harkinnalle ja tutkimiselle oli nyt varattava aikaa ennen johtopäätösten tekemistä.

Marsalkka informoi presidenttiä muutaman päivän kuluttua asiasta. He päätyivät seuraaviin johtopäätöksiin tilanteesta:

1) Mikäli Neuvostoliitto ei ryhtyisi hyökkäystoimiin Suomea vastaan, olisi jokainen päivä edelleen käytettävä puolustusvoimiemme vahvistamiseksi ja sen monien heikkouksien korjaamiseksi.
2) 0limme tietoisia, että puna-armeija liikehti ja vahvisti hiljaisesti joukkojaan Suomen vastaisella rajallaan.
3) Hangon sotilastukikohtaan kuljetti Neuvostoliitto uutta sotamateriaalia ja miehistöä sekä rautateitse että meriteitä käyttäen.
4) Neuvostoliitto vahvisti myös Suomenlahden saarien tukikohtiaan, mikä merkitsi, että hyökkäyksen hetkellä Suomenlahti sulkeutuisi kaikelta ulkomaiselta avulta.
5) Ruotsin ja Norjankin suunta olisivat mahdollisen avunsaannin kannalta arvoitus ja näin ollen Suomi olisi täydellisesti ”motissa”.
6) Hitler ja Saksan sodanjohto hyvinkin oivalsivat tämän vaikean tilanteemme ja pyrkisivät hyödyntämään sen painostamalla Suomea myönnytyksiin ja sallimaan saksalaisten ryhmittää joukkojaan Suomen alueelle mahdollista
…/…

sivu 129
ettei mene mukaan saksalaisten hyökkäykseen, jollei puna-armeijaa vedetä pois Suomelta talvisodan rauhassa riistetyiltä Karjalan alueilta. Lupaa torjua saksalaisten sotatoimet Suomen alueelta Neuvostoliittoa vastaan sekä mahdolliset vallansiirtohankkeet (”Pyhäselkä”). – Haluaa Stalinilta kirjallisen vahvistuksen sähkelupaukselleen Suomen armeijan menettelystä, etenemisestä, tavoitteista ja palkkiosta tilanteessa, jossa saksalaiset pakottavat suomalaisia mukaan hyökkäykseensä. Marsalkka toteaa, että Stalin viivyttelee vastauksensa antamista (S-rintaman muodostaminen Balkanille vielä mahdollista) ja näin marsalkka joutuu valitsemaan ”toisen vaihtoehdon”, ts. menon mukaan saksalaisten hyökkäykseen määrätyin edellytyksin. Tämän vaihtoehdon toteuttaminen käytännössä tulisi olemaan monestakin syystä erittäin vaikeaa sodan olosuhteissa. Oma kenraalikunta ja saksalaisten sodanjohto kun ei saisi aavistaa tai todeta mitään ”normaalista sodankäynnistä” poikkeavaa. – Ylipäällikkönä Mannerheimin oli löydettävä kaikille strategisille ja muille ratkaisuilleen sotilaallisesti hyväksyttävät perusteet Se ei suinkaan jatkossa sotatoimien käynnistyttyä tulisi olemaan helppoa. (Katso edellä päämajan kaukopartiomiesten toiminta, saksalaisten vaatimat Louhen ja Sorokan valtausvaatimukset, Tuulosjoen ”kuukauden stoppi” jne.) – Lähtee kaikissa olosuhteissa presidentti Rytin kanssa siitä, ettei Suomi toimi hyökkääjänä Neuvostoliittoon. Toisaalta Suomen valtioalue pitäisi kaikin keinoin säilyttää sotatoimien ulkopuolella. – Marsalkka ei enää usko Stalinin vastauksen ennättävän ennen saksalaisten esittämiä vaatimuksia Suomen mukaantulolle hyökkäykseen – ja millaisia ne olisivat? – Saksalaisten hyökkäykseen mukaan menemisen yhteydessä olisi Suomen armeijalle saatava ehdottomasti oma rintamavastuu Karjalankannaksella ja Itä-Karjalassa. Stalinin ja Churchillin antamiin ohjeisiin ei muutoin voitaisi sitoutua. – ”Mikäli Stalinin sanaan ja ohjeisiin voitaisiin luottaa, vetäytyisivät neuvostojoukot suomalaisten rintamaosilla ”verta säästäen” sovituille linjoille ja näin muodollista vastarintaa tehden ainoastaan hämäisivät saksalaisia epäilemästä armeijaamme salaisesta yhteistoiminnasta. Samalla säästyisi Karjalan alueiden oma väestö ja yhteiskunnan rakenne ja laitokset ehjinä.
.. /,,

Sivu 262

marsalkan laajaan salaiseen yhteydenpito on tärkeimpien 2. maailman sodan syttymiseen ja lopulta sen veriseen käymiseen vaikuttaneiden suurvaltojen poliittisten ja sotilaallisten johtajien kanssa. Ainutlaatuisena salaisena tietokanavana nousee tällöin esille Mannerheimin pitkäaikainen, jatkuva yhteys Neuvostoliiton poliittiseen ja sotilaalliseen johtoon (Stalin ja marsalkka Shaposnikov =”Irina”, vielä tunnistamattomat ”Gregori” ja ”Luci”), millä saattoi olla ratkaiseva merkitys maamme selviytymiseen sittenkin itsenäisenä 2. maailmansodan myrskyistä. Ilman ”vanhan”, monarkkien maailman paroni C. G. E. Mannerheimia, Venäjän Tsaarien suuren Imperiumin hovin arvostamaa ratsuväen kenraalia, Euroopan metropoleissa tunnettua loistavan esiintymiskyvyn omaavaa aristokraattia, Suomen Vapaussodan ja Talvisodan ylipäällikköä, suurvaltojen poliittisten ja sotilaallisten johtajien tavoitteiden ja pyrkimysten tuntijaa, Tsaarin armeijan korkeiden, jopa ruhtinassukuisten, upseerien ja asetovereidensa arvostamaa ja kunnioittamaa suomalaisen, rehellisen ja avoimen luonteen omaavaa sotilasta, vieläpä kaiken lisäksi itse Leninin varsin erikoisissa olosuhteissa tapaamaa miestä, – olisimme tuskin itsenäisenä valtiona nykyisen EU:n – Euroopan kartalla.
6.
Presidentti Rooseveltin kirjoissani usein lainaamani ilmaus; ”Politiikassa ei tapahdu mitään sattumalta ja jos jotain tapahtuu, voit olla varma, että niin se oli suunniteltukin”! Tämä ajattelu ja monet FDR:n pitämät puheet, tuo läpi 30-luvun, liittyen vieläpä 1maailmansodankin tapahtumiin, selkeästi esille Rooseveltin antipatian, jopa vihan Saksaa, Hitleriä ja muita vastaavia diktaattoreita, paitsi Stalinia kohtaan.

Eräät tutkijat ovat väittäneet tämän johtuneen ehkä Rooseveltin kateudesta Hitlerin suuntaan, tämän saatua Saksassa vieläkin syvemmästä lamasta riippumatta sittenkin aikaan voimakkaan taloudellisen nousun. Rooseveltin oma ohjelma näytti sen sijaan epäonnistuvan mm. työttömiä jälleen 1938–1939 yli 11,5 miljoonaa. Englannissa vallitsi noina vuosina taloudellinen ja vaikea työvoimapoliittinen kriisi, joka pohjautui paljolti englantilaisen yhteiskunnan luokkavastakohtaisuuksiin. Maassa oli odotettavissa jopa yhteiskunnallisia levottomuuksia. Mihin ratkaisuun sisäisissä vaikeuksissaan Churchill ja Roosevelt päätyivät? He käänsivät kansojensa katseet ulkopuoliseen uhkaan (Saksa) ja valitsivat tietoisesti selviytymistaktiikaksi – sodan! (Roosevelt! Ickes 1938)
../,,

Brexit ja työväenpuolue

Britannian työväenpuolue on ensimmäistä kertaa virallisesti ilmaissut, että se on valmis uuteen kansanäänestykseen brexitistä.
– Sillä, josta tulee seuraava pääministeri, pitäisi olla tarpeeksi luottamusta laittaa päätös sopimuksesta julkiseen äänestykseen, työväenpuolueen puheenjohtaja Jeremy Corbyn kirjoittaa viestissään puolueensa kansanedustajille.

Corbynin mukaan työväenpuolue kannattaa EU:hun jäämistä, jos vaihtoehtona on sopimukseton ero tai konservatiivipuolueen tarjoama sopimus, joka ei ”suojele taloutta eikä työpaikkoja”.
Niin työväenpuolueen vastustajat kuin monet kannattajatkin ovat syyttäneet sitä empimisestä brexit-kysymyksissä.

Corbyn, joka on pitkäaikainen EU-kriitikko, on aiemmin vastustanut uutta kansanäänestystä. Hän ei maininnut mitään kirjeessään siitä, mitä työväenpuolue tekisi brexitin suhteen, jos maassa järjestettäisiin ennenaikaiset parlamenttivaalit ja puolue voittaisi.

ISIS-lasten kansallinen heitteillepano?

Suomaalaisetko lapsivihamielisiä?

ISIS-lasten kohtelusta keskustelu kansalaisten, jopa lakeja säätävien kansanedustajien puheenvuoroissa saavuttamassa rasismin raakuuden tunnusmerkit.
Miten voisi olla mahdollista niin kuin oletetaan, jotta 95 % kansalaistasolla vastustaa lasten ja äitien pelastamisen pakolaisleiriltä? Todella julma arvio. Lasten syyllistäminen (tuleviksi) terroristeiksi on kohtuuttomuutta sekä julmuutta ja lapsivihamielisyyttä.
VALOPILKKUNA viereinen mielipidekirjoitus Turun Sanomissa 7. heinäkuuta 2019. Siihen ei ole lisättävää.
Ylipäätään valitetaan ”kantasuomalaisten” syntyvyyden vähentymistä. MIELESTÄNI ONKO edes tarpeellista näin lapsi- ja ihmisvihamielisen kansan lisääntyä?
Ymmärtääkseni Suomessa ovat kotikasvatuksessa, kouluopetuksessa ihmisarvo ja kansaisoikeudet tyystin jätetty huomiotta.
ITSEKKYYS YLITSE KAIKEN – INHIMILLISYYDESTÄ VIIS.
Mahdollinen lukija: Tulevatko nuo äidit ja lapset sinua kiduttamaan? Oletko sinä kivittäjien joukoissa?

Don Trump ja Yhdysvaltojen historia

Twitterissä on piikitelty Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin itsenäisyyspäivän puheen osuutta, jossa presidentti kertasi Yhdysvaltojen syntyhistoriaa.

Teleprompterista puhettaan lukenut Trump ylisti armeijan suorituksia vapaussodassa vuosina 1775–1783 ja sisällissodassa 1861–1863.
– Armeijamme hallitsi ilmaa, mursi puolustusmuurit ja valloitti lentokenttiä, lausui presidentti mahtipontisessa puheessaan.
Pulmallista Trumpin puheessa on se, ettei lentokoneita tai -kenttiä ollut olemassakaan kyseisinä historian ajanjaksoina.

Perintäyhtiöiden rooli teknisinä toimijoina?

Viime blogissa aloin kirjoittaa julkisoikeudellisista maksuista.
Kunnat ja kaupungit tosiaan väittävät, että perintäyhtiön käyttö teknisenä toimijoina olisi hyväksyttävää, mutta näin tämä asia ei kuitenkaan ole.

Tiedän tapauksen, jossa tekninen toimija (perintäyhtiö) kasvattanut poskettomasti perintäkuluja sairaalalaskussa, jolloin se ei ole lain mukaista. Haluan oikeastaan nostattaa keskustelua perintäyhtiöiden roolista, niin sanottuna teknisenä toimijoina.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että perintäyhtiö ei ole vain tekninen toimija, vaan hoitaa perintää alusta loppuun johon he saavat siunauksen sairaanhoitopiireiltä ja kaupungeilta. Edelleen herää kysymys, miksi näitä käytetään? Kaupungit ja sairaanhoitopiirit voisivat nämä hoitaa itse. Toisaalta tulee mieleeni, miksi perintäyhtiöt ovat jokaisessa laskutukseen liittyvässä mukana? Miksi valta on annettu monikansallisille perintäyhtiöille, joilla ei ole mitään moraalia tai inhimillisyyttä heikossa asemassa oleviin?

On aivan käsittämätöntä ja röyhkeää perintäyhtiöiden toiminta Suomessa. Ei haluta noudattaa lakia tai hyvää perintätapaa, johon valvovat viranomaiset, eivät puutu kovinkaan herkästi. Tuntuu itsestä siltä, että viranomaiset suojelevat näitä yhtiöitä, eivätkä ajattele kokonaiskuvaa. Kuten eivät ajattele kaupungit tai sairaanhoitopiiritkään. Sairaanhoitopiirissä helposti ajatellaan että he eivät ole sosiaalitoimistoja mutta kysehän ei ole siitä, kyse on siitä että asiakasmaksulain 11 § antaa mahdollisuuden jo puuttua asiaan, ennen juoksemista sosiaalihuoltoon anomaan toimeentulotukea, sairaalalaskuihin tai poliklinikkamaksuihin. Tämä on järkyttävää, että ei viitsitä paneutua siihen vähävaraisen tai heikossa olevan asemaan. Onko suomesta tullut kyyninen ja kylmä? Missä mahtaa olla empatia?

Kävin keskustelua yhden sairaanhoitopiirin johdon kanssa, juuri asiakasmaksulain 11§ koskien. He myöntävät ongelman, vähävaraisten ja heikossa asemassa olevien kohdalla. Yksinkertaisesti eivät tiedä, miten olisi mahdollista, toteuttaa luotettava järjestelmä tämän toteuttamiseen. Yksi mahdollisuus olisi SOTE uudistuksen kautta muuttaa lakia, mahdollistavasta pakottavaksi. Monta keino valikoimaa löytyy, jos halua oikeasti olisi. Muutama keino löytyisi heti, tulorekisteri/verotiedot, ulosotto lista veloista jonka perusteella arvioida onko asiakkaalla maksuvaraa. Alaikäisten kohdalla on haasteita, mutta kyllä siihenkin ratkaisu löytyy.

Yksi mahdollinen ratkaisu, voisi olla perustekanne. Haluan muistuttaa että asiakasmaksulaki ei koske yksityistä toimijaa ollenkaan. Yksityisellä poliklinikka käynnillä esimerkiksi 65€ maksu voi nousta 440€ tai jopa ylikin. Riippuu kyllä perintäyhtiön intressistä. Heikossa asemassa olevat, velalliset ja luottotietonsa menettäneet ovat käytännössä Ö-luokan kansalaisia, järjestelmien silmissä ja tuntuu siltä, että myöskin kansan silmissä, kun katsoo ihmisten reaktiota näihin vaikeisiin asioihin. Suurin osa ihmisistä eivät ymmärrä, miten laiton tämä järjestelmä on ja miten se vaikuttaa tavalliseen arkeen.

Ongelma on iso, johon pitäisi valtiovallan puuttua ja tehdä tutkinta perusteellisesti perintäbisneksestä Suomessa. Miksi näin on päästetty tapahtumaan? Halutaanko oikeasti sitä, että ihmiset velkaantuvat mädän systeemin takia?

Jos näille asioille ei tehdä mitään niin, velkaantuneiden määrä vain kasvaa ja se tulee vaikuttamaan myöskin valtiontalouteen negatiivisesti.

Aki Rintakangas

Mitä tapahtuu EU:n rahapolitiikalle?

– Rahapolitikassa uusi Euroopan keskuspankin EKP Christine Lagarde ei muuta Draghin linjaa. Mikään ei muutu suomalaisen asuntovelallisen kannalta, Helenius sanoo.

Heiskasenkin mielestä suomalaiset voivat jatkaa rauhassa, sillä korko-odotukset ovat hyvin matalat seuraavan vuoden ajan.
– Draghi on paaluttanut kannat kesään 2020 saakka. Todennäköisesti linja säilyy, Heiskanen sanoo.
– Pitää muistaa, että siellä on iso neuvosto takana, yksi ihminen ei isoa laivaa käännä, Koivu muistuttaa.

Kuoppamäen mukaan Lagarde voi ajaa matalia korkoja, mutta ajaa samalla sääntöperäistä finanssipolitiikkaa, mikä miellyttää suomalaisia.
– Korot ovat ja pysyvät alhaalla pitkään, vähintään 2-3 vuotta ainakin, ehkä pidempäänkin, Kuoppamäki sanoo.

E-kirjoihin ja verkkokauppaan

Lukemisen, kirjoittamisen on enemmistölle suomalaisista mahdollistanut aapinen…

Kaksi E-kirjaa

I L M A I S E K S I promerit.netin seuraajille tästä linkistä…
https://kirja.elisa.fi/kustantaja/promerit/kaikki

Näissä kirjoissa on Suomen oikeuskäytännön historian kaksi kiinnekohtaa. Hornborgin komitean mietintö on Neuvostoliiton ja Suomen sotaan syyllisyyden selvitys ja vastaavasti Laman ja Rahan Pelurit on kirja 1990-luvun laman ”hoidosta”.
Molemmissa syyllisyydet olivat ennakkoon, jo ennen oikeudenkäyntejä määriteltyjä.

HORNBORGIN KOMITEAMIETINTÖ 1945
1) Tästä e-kirjana -> Hornborgin lomitean mietintö 1945, miten vieraskieliset, toisen maailmansodan kymmenen voittajavaltiota, tuomitsivat SUOMEDN KANSAN ”sotaan rikollisina”: Valvontakomission vaatimuksesta Pariisin rauhansopimuksessa 1947, jossa kaikki direktiivit ovat edelleen voimassa.

LAMAN JA RAHAN PELURIT
2) Tästä e-kirjana -> selvitys pankkien kriisin 1991 – 1995 ”hoidosta”, jossa suomenkieliset syyttivät omia kansalaisia ”kulutusjuhlinnasta” ja tuomitsivat kymmeniätuhansia (osan) elinkautiseen velkavankeuteen.

* Tarvitset vain ilmaisen ElisaKirja -sovelluksen (iOS tai Android) ja ilmaiset Elisa Kirja-tunnukset, jotka teet käden käänteessä ladatessasi kirjan.

MUUT TUOTTEET verkkokaupasta.

HUOMIO! Verkkokauppaan rekisteröityneet voivat tunnuksellaan osallistua promerit.netissä keskusteluun siis artikkelien kommentointiin.

Hyvinvointivaltio todella kriisissä…

MAKSUHÄIRIÖT Maksuhäiriömerkintöjä oli kesäkuun lopussa yhteensä 382 700 suomalaisella. Vuodessa määrä on kasvanut 4 000 henkilöllä.

Asiakastieto Groupin tilastojen mukaan ongelmallisin ikäryhmä on kolmekymppiset, jotka ovat myös aktiivisimpia kuluttajina. Heistä yli 13 prosentilla on maksuhäiriömerkintöjä ja osuus on vuodessa edelleen kasvanut. Pientä kasvua on lähes kaikissa yli 30-vuotiaiden ikäluokissa aina eläkeläisiin saakka.

Liiketoimintajohtaja Jouni Muhonen Asiakastieto Groupista pitää hyvänä, että positiivisen luottotietorekisterin perustaminen Suomeen on mukana hallitusohjelmassa ja että positiivisen tiedon tarpeesta ollaan yksimielisiä.
Asiakastieto Group ylläpitää Ruotsissa valtakunnallista positiivista luottorekisteriä ja kokemukset sieltä ovat hyviä. Kattava kokonaiskuva kuluttaja-asiakkaan muista luotoista mahdollistaa paremmat luottopäätökset ja ehkäisee ylivelkaantumista.
– Valitettavasti uuden rekisterin käyttöön saaminen kestää aivan liian pitkään, vähintään 5–7 vuotta. Määrittely- ja koodaustyö ovat kokemuksemme mukaan huomattavasti vaativampia kuin esimerkiksi tulorekisterissä, ja senkin rakentaminen vei vuosia. Ylivelkaantumisongelma paisuu niin nopeasti, ettei Suomella ole varaa jäädä odottamaan, Muhonen painottaa.
Kokonaisuudessaan ylivelkaantumisongelma pahenee, mutta hyvä signaali on se, että nuorten maksuhäiriöt ovat pysyneet laskusuunnassa. Nuorimpien aikuisten maksuhäiriöt ovat vähentyneet yhtäjaksoisesti vuodesta 2012 lähtien.

– Maksuhäiriöisiä nuoria on nyt selvästi vähemmän kuin vuosi sitten. Esimerkiksi alle 20-vuotiaista enää 1,3 prosentilla on maksuhäiriömerkintä, kun vielä vuosi sitten osuus oli lähes 1,7 prosenttia. Loivaa laskua näemme tilastoista muissakin alle 30-vuotiaiden ikäluokissa, Jouni Muhonen kertoo.
Epävarmoilla ja vaihtelevilla tuloilla elävien nuorten kohdalla jo yksi avoin luotto sitoo hyvin todennäköisesti koko vapaan maksuvaran, jolloin uutta luottoa ei kannata myöntää.
– Kun tämä ymmärretään ja tarjolla olevaa positiivista tietoa aletaan hyödyntää kattavasti, kääntyy maksuhäiriökehitys parempaan suuntaan myös vanhemmissa ikäluokissa, Jouni Muhonen arvioi.

https://www.msn.com/fi-fi/uutiset/kotimaa/yli-380-000-suomalaisella-on-maksuhäiriö-–-ongelmallisin-ikäryhmä-kolmekymppiset/ar-AADGwx8?ocid=spartanntp

Pienyrittäjien perheenjäsenet työttömyysturvan piiriin..

Yrittäjän perheenjäsen on heinäkuun alusta lähtien palkansaajan asemassa, jos hän jää työttömäksi.

Muutos koskee henkilöitä, jotka työskentelevät perheyrityksessä ilman omaa omistusosuutta tai määräysvaltaa yritykseen.
Aiemmin tällaisessa asemassa oleva henkilö on voinut työttömyysturvalain mukaan olla yrittäjä. Lainmuutoksen tarkoituksena on selkeyttää ja parantaa yrittäjien perheenjäsenten työttömyysturvaa.

Yrittäjän perheenjäsenellä on oikeus työttömyysturvaan, kun hän on työskennellyt 52 viikon ajan siten, että työaika on ollut vähintään 18 tuntia viikossa. Jotta yrittäjän perheenjäsenen työssäoloehto täyttyy, hän ei ole saanut omistaa eikä hänellä ole saanut olla määräysvaltaa yrityksessä vähintään 12 edeltävään kuukauteen.

Ansiopäivärahan saadakseen perheenjäsenen tulee kuulua työttömyyskassaan. Kassaan kuulumattomat ja sellaiset henkilöt, jotka eivät täytä työssäoloehtoa, voivat hakea työttömyysturvaa Kelasta.

https://www.msn.com/fi-fi/talous/uutiset/yrittäjien-perheenjäsenet-saavat-jatkossa-työttömyysturvaa-palkansaajan-tavoin/ar-AADELmE?ocid=spartanntp

Suomi ajopuuksiko jälleen… historiako toistuu?

HALUAAKO todellakin Suomessa joku (taho) paluun 1930-, 1940-vuosiluvuille ja tilanteeseen, kun Iso Britannia (Winston Churchill) julisti Suomelle sodan 6.12.1941; pakottaakseen Suomen alistumaan Neuvostoliiton (Josif Stalin) alamaiseksi?

Vastaavanlaista, kuvan osoittamaa, kasallista ajattelua ja aatetta ihannoidaan ns. isänmaallis-kantasuomalaisten piirissä ratkaisuna yhteiskuntajärjestyksen suunnaksi Suomen tulevaisuudelle;

ihmisvihaa eriarvoisuuden ehdoin, mm. rotuerottelun toteuttamista… käytäntöä kohti, jota voidaan hallita vain pakkovallan keinoin.

Ensimmäinen kirjoitukseni perintäbisneksestä

Perintäbisnes

Haluan kirjoittaa, kuinka perintäbisnes toimii velallisen silmissä sekä kuinka valtio menettää miljoonia ellei miljardeja euroja verotuloja perintäbisneksen takia. Ongelmavyyhti sisältää paljon asioita, jotka pitäisi saada kuriin. Lisäksi viranomaiset pitäisi saada tekemään yhteistyötä keskenään näiden perintäbisneksessä esiintyvien vääryyksien ja laittomuuksien selvittämisessä. Ongelma on iso, sillä yli 600 000 suomalaista on ulosotossa ja 440 000 suomalaisella on luottohäiriömerkintöjä.

Aloitetaanpa viranomaisista. Lähes kaikki instanssit ovat sanoneet, etteivät heidän resurssinsa riitä selvittämään ja keskittymään yhden velallisen asiaa, ja tämä on ongelma, johon pitäisi saada muutos resursseja lisäämällä. Velkaneuvojat ovat ylikuormitettuja eivätkä he pysty käyttämään riittävästi aikaa, jottei esimerkiksi velkajärjestelyyn lipsahda perintäkelvottomia laskuja, kuten vanhentuneita laskuja tai ylisuuria perintäkuluja sisältäviä laskuja. Velkaneuvojat ovat vastikään siirtyneet oikeusaputoimiston alaisuuteen, ja niin minua oikeastaan pelottaa se, mitä itse koin oikeusaputoimiston lakimieheltä/juristilta. Se oli kammottava kokemus, koska hän aloitti asian purkamisen syyllistämällä minut välittömästi oman tilanteeni takia eikä antanut edes neuvoja, kuinka asiassa voisi edetä. Lisäksi hän vielä kehui olleensa töissä ulosottomiehenä. Tämä asenne minua pelottaa vanhusten, sairaiden tai muiden heikko-osaisen kohdalla, joiden tilanne on vaikea.

Inhimillisyys katoaa, kun puhutaan perintäyhtiöistä saatikka oikeuslaitoksissa, joissa vanhentuneita laskuja, valheellisin tiedoin esitettyjä vaatimuksia ja perintälaista piittaamatta annetaan yksipuolinen päätös summaarisessa menettelyssä. Summaarisen menettelyn päätöksen tekee yleisimmin käräjäsihteeri – ei tuomari. Herääkin kysymys, millä mandaatilla käräjäsihteeri tekee päätöksiä summaarisissa asioissa? Liian usein juttu ei edes käy tuomarin pöydällä. Tämä on mielestäni järjetöntä ja ihmisoikeuksia loukkaavaa, koska tämä menettely ei mielestäni vastaa Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukaista oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin määritelmää. Tilanteissa, joissa summaarisen menettelyn vastaaja huomaa, ettei kaikki ole mennyt kuin strömsöössä on vahinkojen korjaaminen yleensä erittäin vaivalloista, ellei jopa mahdotonta. Prosessit ovat hitaita ja raskaita velalliselle ja myöskin pelottavia tilanteita, jos velallinen ei tiedä, miten haasteeseen vastataan tai mihin hän voi vedota, kun tietämys ja osaaminen asiassa puuttuu, ja varsinkin jos saa minun kokemaani kohtelua, jos uskaltautuu kysymään oikeusaputoimistosta apua tai neuvoja. On myös huomioitavaa, että oikeusapuun oikeutettujen määrä Suomessa on pieni eivätkä useimmat oikeusapuvakuutukset kata tämänlaisia asioita. Näin ollen velallisesta on tehty käytännössä lainsuojaton ylikansallisia perintätoimistoja vastaan. Ulosotto onkin jo sitten oma lukunsa.

Jatkan perintätoimistoista, viranomaisista ja pankeista kertovan blogini kirjoittamista ja julkaisemista. Haluan kertoa, kuinka ne toimivat Suomessa, ja kuinka järjetöntä tämä toiminta on.

Aki Rintakangas

Perintäbisnes 1/2

Matka perintäbisneksen syövereihin jatkuu.

Ajattelin kirjoittaa tällä kertaa seuraavasta aiheesta perintälaki 4 c pykälästä ja terminologiasta. Eli mitä tarkoittaa vapaaehtoinen perintä ja oikeudellinen perintä?

Vapaaehtoinen perintä tarkoittaa perintää jossa velkoja ei vielä käytä viranomaisten apua suoritusten saamiseksi. Vapaaehtoinen perintä tarkoittaa käytännössä kaikkia laillisia ja hyvien tapojen mukaisia keinoja, jolla velallista painostetaan maksamaan erääntynyt saatava. Keinovalikoimaan voi kuulua esimerkiksi puhelin-ja kirjeperintä.
Oikeudellinen perintä taas tarkoittaa erääntyneen laskun perimistä käräjäoikeudessa ja tarvittaessa ulosotossa.

4 c pykälä ”Velallisen oikeus pyytää kuluttajasaatavan perinnän keskeyttämistä”
”Kuluttajasaatavaa perittäessä velallisella on oikeus pyytää perinnän keskeyttämistä ja asian siirtämistä oikeudelliseen perintään. Jos perintä koskee useassa erääntyvää saatavaa, keskeytyspyynnön voi kuitenkin tehdä vain, jos saatava on kokonaisuudessaan erääntynyt. Velallisen on tehtävä keskeytyspyyntö kirjallisesti tai muulla pysyvällä tavalla.
Keskeytyspyynnön estämättä tämän lain mukaista perintää saa jatkaa, jos siitä aiheutuvista kuluista ei vaadita korvausta velalliselta. Jos perintää jatketaan, velalliselle on samalla ilmoitettava, että häneltä ei vaadita kuluja keskeytyspyynnön jälkeen suoritettavista perintätoimista.
Keskeytyspyynnön estämättä velalliselle saa toimittaa sellaisia kehotuksia ja ilmoituksia, joita velkojalta lain mukaan edellytetään maksuhäiriötiedon ilmoittamiseksi, vanhentumisen katkaisemiseksi tai muuten velkojan oikeuksien säilyttämiseksi” (Lähde Finlex)

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?
Käytännössä kun velallinen kiistää velan perintäyhtiölle. Perintäyhtiön tulisi keskeyttää perintä ja siirtää avoin saatava oikeuteen. Perintäyhtiön on selvitettävä velkojalta, haluavatko viedä saatavan oikeuteen vai lopetetaanko perintä. Usein käy niin että perintäyhtiö kyllä keskeyttää perinnän, mutta ei siirrä oikeuteen asiaa. Velkojaltakaan ei välttämättä pyydetä mielipidettä asiaan, koska se ei ole perintäyhtiön intressin mukaista. Olen myös törmännyt tähän asiaan jossa perintäyhtiön asiakaspalvelu toteaa ”Viemme ne sitten oikeuteen kun se on meille sopivaa”. Eli tämä ei toimi käytännössä lainkaan tämä laki. Mielestäni yli 7 kk roikkunut ”selvityksessä” oleva, riitautettu saatava on vähintäänkin arveluttavaa toimintaa. Perintäyhtiö saa kerättyä turhia kuluja saatavalle kun ei viedä saatavia oikeudelliseen perintään. Tässä vaiheessa perintäkulut ovat useasti tapissaan.
Oikeusministeriössä tiedetään myöskin perintäkentän ongelmallisuus ja se ettei oikeus toteudu, niin kuin pitäisi ”Velalliselle ainoa tapa saada velka oikeudelliseen perintään on riitauttaa saatava (jollakin perusteella), riitautettua saatavaa ei saa periä maksullisesti vapaaehtoisessa perinnässä, joten ainoa keino perintätoimistolla/velkojalla on viedä se tuomioistuimen ratkaistavaksi” (OM). Tämä ei vain toimi.

Omalta kohdalta olen huomannut yhden mielenkiintoisen seikan, kuinka perintäyhtiöt panttaa saatavia järjestelmissään. Ne viedään oikeuteen sitten, kun olet päästä ulosoton ikeestä irti ja/tai maksuhäiriö merkinnät poistumassa luottotietoyhtiöistä. Tasaisin väli ajoin perintäyhtiöt katsovat luottohäiriömerkintöjä, sekä seuraavat tiivisti näiden merkintöjen poistumista. Herää taas kysymys, Miksi tätä lakia ei noudateta millään muotoa perintäyhtiöissä tai valvontaa ei ole?
Tälläkin hetkellä perintäyhtiöissä roikkuu vieläkin 80 -90 luvun velkoja, ellei vanhempiakin juuri sillä perusteella että tätä perintälakia ei noudateta, eikä muutenkaan hyvää perintätapaa. Se että perintäyhtiö panttaa vuosikausia saatavia, on jo sairasta sekä velallisen kiusaamista. Sanktiota ei perintälaista löydy. Perintälain rikkomisesta ei siis saa mitään sanktiota. Mikä on todella absurdia! Ainoa poikkeus on perintälain 10§.

”Perintäkulujen korvaaminen
Velallisen on korvattava perinnästä velkojalle aiheutuvat kohtuulliset kulut. Korvausvelvollisuus voi perustua sekä velkojan omista perintätoimista aiheutuviin kuluihin että kuluihin, joita velkojalle aiheutuu sen johdosta, että velkojan on suoritettava toimeksisaajalle korvausta perinnän suorittamisesta.

Korvattavien kulujen kohtuullisuutta arvioitaessa on otettava huomioon saatavan suuruus, suoritettu työmäärä, perintätehtävän tarkoituksenmukainen suoritustapa ja muut seikat.
Velallinen ei kuitenkaan ole velvollinen korvaamaan perintäkuluja, jos velkoja tai toimeksisaaja on menetellyt 4, 4 b, 4 c tai 7 §:n vastaisesti tai jos perintätoimintaa ammattimaisesti harjoittava ei ole täyttänyt 5 ja 5 a §:n mukaisia velvoitteita, paitsi jos menettelyn moitittavuutta tai laiminlyöntiä voidaan pitää vähäisenä.” (Perintälaki 10§, Finlex)
Lopuksi haluan vielä mainita että valvontaa ei ole lainkaan.

Aki Rintakangas

Perintäbisnes 2/2

Matka perintäbisneksen syövereihin jatkuu.

Jatkan nyt siitä mihin viime kirjoituksessa jäin. Eli perintälain 10 pykälä. 10 pykälässä sanotaan ”velallisen on korvattava perinnästä velkojalle aiheutuvat kohtuulliset kulut.”

Käytännössä velallinen ei ole velvollinen korvaamaan perintäyhtiölle perintäkuluja vaan velkojalle. Tämä on toisaalta hankalaa tietää mikä on oikeaa perintäkulua, koska perintäyhtiöt eivät siitä tietoa anna, mitkä ne todelliset kulut ovat. Mutta myös toimeksiantaja voi joutua maksamaan korvauksia perintäyhtiön laittomasta toiminnasta, perintälain 15 § mukaan.
15 § (18.1.2013/31)

Korvausvastuu
Velkoja on velvollinen korvaamaan vahingon, joka velkojan tai perintää velkojan toimeksiannosta suorittaneen toimeksisaajan tämän lain vastaisesta tai muutoin virheellisestä menettelystä on aiheutunut sille, johon perintä on kohdistettu.

Jos vahinko on aiheutunut toimeksisaajan virheellisestä menettelystä, myös toimeksisaaja on vastuussa sen korvaamisesta vahinkoa kärsineelle.

Velkojalla, joka on joutunut maksamaan vahingonkorvausta toimeksisaajan virheellisen menettelyn vuoksi, on oikeus saada maksamansa korvaus takaisin toimeksisaajalta.(lähde, FINLEX)

Tässä yhtiöiden pitää myös olla hereillä, kenelle sen toimeksiannon antaa tai ulkoistaa laskutuksensa. Sähköyhtiöt ovat sen jo tehneet lähes huomaamatta. Luulet soittavasi sähköyhtiön asiakaspalveluun mutta puhutkin perintäyhtiön kanssa. Tällä laki pykälällä, vastuu on sekä yrityksellä että perintäyhtiöllä.

Pelkästä väitteestä velasta, jolle todisteita ei löydy on semmoinen tapaus, josta voi perintäyhtiö joutua maksamaan velalliselle korvauksia, jolloin perintäyhtiö voi periä maksua vastaavasti toimeksiantajalta. Perintäyhtiöiden toiminta on vähintäänkin kyseenalainen, varsinkin kun poljetaan velallisen oikeuksia törkeästi eikä välitetä laista.

Aki Rintakangas

Poliisihallinto umpiossako?

OLIVATKO näiden kuvan poliisipomojen haasteet oikeasti aiheettomia?


EIKÖ Aarnion virkatehtävien valvonta kuulunut lainkaan poliisihallinon organisaatiolle?

TÄSTÄ ei muka korkein poliisijohto ollut tietoinenko? https://yle.fi/uutiset/3-10850478 Rikosoikeuden professori Kimmo Nuotion mukaan näyttö Aarniota vastaan näyttää vahvistuneen.
– Keskeiset kohdat, että Aarnio on Pasilan mies ja että hän on käyttänyt puhelinliittymiä, on vahvistunut. On saatu lisää näyttöä. Kulunvalvontatiedot ovat vahvistaneet sellaista liikkumista, joka sopii puhelimien liikkumiseen ja käyttöön, sanoi Nuotio Radio Suomen Päivä -ohjelmassa.
Hovioikeuden mukaan nämä rikokset ovat olleet erittäin vakavia ja vahingollisia ja osoittaneet poliisin päällikkövirassa toimivalta henkilöltä poikkeuksellista häikäilemättömyyttä.

Nuotion mielstä on hurja asia, että Helsingin huumepoliisin entinen päällikkö on kytketty hyvin vakavaan huumerikollisuuteen.

Yhteiskunnan rakennekeskutelua